Maksuhäiriöisiä kuluttajia on nyt 382 000, kun vielä vuosi sitten heitä oli 369 000. Vaikka maksuhäiriöisten kuluttajien kokonaismäärä kasvoi vuoden aikana 13 000 henkilöllä, loppuvuosi toi mukanaan varovaisia valonpilkahduksia: kasvuvauhti hidastui merkittävästi vuoden 2024 lukemista.

Asiakastiedon varatoimitusjohtaja Mikko Karemo arvioi, että vuoden 2022 luottotietolain muutoksen aiheuttama "shokkivaihe" saattaa olla väistymässä. Samaan aikaan datan perusteella maksuvaikeudet koskettavat yhä useampaa kuluttajaa.

Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä kasvoi 2 000 henkilöllä heinä–syyskuun mittausjaksosta. Vaikka suunta on edelleen ylöspäin, kulmakerroin on loiventunut. Koko vuoden aikana maksuhäiriöisten joukko kasvoi 13 000 henkilöllä, kun vuonna 2024 maksuhäiriöisten määrä kasvoi peräti 18 500 henkilöllä.

– Vuoden 2024 ja alkuvuoden 2025 aikana näimme maksuhäiriöisten kuluttajien määrän hurjaa kasvua, joka oli suoraa seurausta yleisestä taloustilanteesta sekä vuoden 2022 luottotietolain muutoksesta. Nyt näyttää siltä, että pahin kiihtymisvaihe on takana. Kasvun hidastuminen on todennäköisesti signaali siitä, että moni lakimuutoksen jälkeen luottotietonsa väliaikaisesti puhdistanut on päätynyt pidemmäksi aikaa takaisin maksuhäiriörekisteriin, analysoi Karemo tiedotteessa.

Suomen historian korkein määrä maksuhäiriöisiä kuluttajia, 392 000 henkilöä, nähtiin vuonna 2020. Vuoden 2022 luottotietolain muutoksen jälkeen maksuhäiriöisten kuluttajien määrä laski vuoden 2023 loppuun saakka, jolloin heitä oli 350 500. Määrä kääntyi kasvuun vuoden 2024 alussa, jonka jälkeen maksuhäiriöisten määrä on kasvanut yhteensä 31 500 henkilöllä.

Yksi vuoden 2025 positiivisista signaaleista on ensikertalaisten määrän kääntyminen laskuun edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden viimeisellä neljänneksellä ensimmäisen maksuhäiriömerkintänsä sai 17 000 kuluttajaa. Myös vuoden kolmannella neljänneksellä vastaava luku oli 17 000. Vaikka ensikertalaisten määrä on edelleen korkea, se on laskenut selvästi vuodesta 2024, jolloin jokaisella kvartaalilla uusia tulokkaita rekisteriin oli noin 19 000.

– Ensikertalaisten määrän lasku on toiveikas merkki. Se kertoo, että yhä useampi taloushaasteiden kanssa painiva on onnistunut sopeuttamaan taloutensa haastavassa ympäristössä ilman, että tilanne on eskaloitunut maksuhäiriöksi asti. Samaan aikaan on kuitenkin valitettava fakta, että ikäluokan kokoon suhteutettuna eniten ensimmäisiä maksuhäiriömerkintöjä tulee edelleen 20–24-vuotiaille. Nuorten talouskasvatus kouluissa on hyvällä tasolla, mutta haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tavoittamiseksi pitäisi pystyä tekemään enemmän, Karemo pohtii.

Positiivisista signaaleista huolimatta tilastoissa piilee huolestuttava ilmiö: taloushaasteiden laajuuden kasvaminen. Vaikka yksittäisten rekisteröityjen maksuhäiriöiden kokonaismäärä laski hieman edellisvuodesta (1,85 miljoonaa vs. 1,95 miljoonaa), ne osuivat aiempaa laajemmalle joukolle. Uusia maksuhäiriöitä rekisteröitiin vuoden 2025 aikana yli 314 000 henkilölle, mikä on selvästi enemmän kuin vuoden 2024 301 500 henkilöä.

– Tämä data paljastaa nykyisen luottotietolain kääntöpuolen. Kun merkinnät poistuvat nopeasti, kynnys uuden velan ottamiseen ja uuden merkinnän saamiseen madaltuu. Meillä on kasvava joukko ihmisiä, jotka seilaavat edestakaisin maksuhäiriörekisterin ja puhtaiden luottotietojen välillä. Samaan aikaan työttömyys on korkealla ja sosiaalietuuksista on leikattu. Tilastot viittaavat siihen, että talousvaikeudet koskettavat yhä useampaa kuluttajaa, Karemo huomauttaa.

– Vaikka nykyisen lain mahdollistamassa luottotietojen nopeassa puhdistamisessa on hyvät puolensa, kannustan päättäjiä pohtimaan, voisiko maksuhäiriömerkinnän säilytysaikaa pidentää toistuvien maksuhäiriöiden perusteella? Ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän pitäisi jatkossakin poistua saman tien velan maksun jälkeen, mutta voisiko esimerkiksi toisen maksuhäiriömerkinnän jälkeen maksuhäiriömerkintä säilyä vuoden ajan velan maksamisen jälkeen? Tämä suojaisi vakavissa maksuvaikeuksissa olevia kuluttajia velkakierteen syvenemiseltä, Karemo ehdottaa.

Suomen talouden vuosi 2025 on ollut tasapainoilua taantuman jälkimaininkien ja varovaisen kasvun välillä. Asiakastiedon datan perusteella kuluttajien taloudessa käänne parempaan on hidas, mutta mahdollinen.

– Maksuhäiriötilastot ovat talouden jälki-indikaattori. Se, että kasvuvauhti hidastuu nyt, on seurausta aiemmin tänä vuonna nähdystä korkojen laskusta, ostovoiman hienoisesta elpymisestä ja pahimmissa talousvaikeuksissa olevien kuluttajien päätymisestä maksuhäiriörekisteriin. Jos työllisyystilanne alkaa helpottaa, maksuhäiriöisten kokonaismäärän kasvuvauhti saattaa hidastua entisestään vuoden 2026 aikana, Karemo ennustaa.

Hän kuitenkin varoittaa liiallisesta optimismista.

– Valitettavasti ei ole todennäköistä, että maksuhäiriöisten määrä kääntyisi laskuun lähivuosina. Tällainen skenaario edellyttäisi taloustilanteen huomattavaa paranemista ja haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien parempaa tavoittamista, sekä todennäköisesti myös yksityishenkilöiden velkakierteen syvenemistä ehkäisevää lakimuutosta. Maksuhäiriöisten määrän kasvun lisäksi velkajärjestelyyn haki vuonna 2025 eniten suomalaisia sitten 1990-luvun laman, mikä kertoo kansalaisten maksuvaikeuksien syvenemisestä.

– 382 000 maksuhäiriöistä on valtava luku pienen kansantalouden mittakaavassa – se on enemmän kuin Espoon asukasluku. Tämä tarkoittaa, että merkittävä osa työikäisestä väestöstä on edelleen luottomarkkinoiden ulkopuolella, mikä heijastuu suoraan kulutuskysyntään ja asuntomarkkinoihin. Maksuhäiriömerkintä on myös aina inhimillinen tragedia. Se hankaloittaa ihmisen elämää, vaikkakin toimii samalla myös taloudellisen syöksykierteen pysäyttäjänä, Karemo huomauttaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)