Hallitus vahvistaa perusopetuksen maahanmuuttotaustaisten oppilaiden suomen ja ruotsin kielen oppimista monin tavoin. Toimenpidekokonaisuuteen sisältyy valmistavan opetuksen lisäopetus, suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän kehitystoimet sekä lisäresursoinnit suomen ja ruotsin kielen opetuksen viikkotuntimäärään, opetuskielen tukiopetukseen sekä tasa-arvoavustukset.

Tasavallan presidentti vahvisti 23. joulukuuta perusopetuslain muutoksen, jolla mahdollistetaan valmistavan opetuksen lisäopetuksen järjestäminen perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeen.

Uudistuksella toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmakirjaus mahdollistaa perusopetukseen valmistavan opetuksen jatkuminen kahteen vuoteen tilanteissa, joissa se arvioidaan tarpeelliseksi riittävien kielellisten valmiuksien varmistamiseksi. Lakimuutos tulee voimaan 1. elokuuta. Valmistavan opetuksen lisäopetukseen kohdennetaan valtion rahoitusta vuosittain noin 20,3 miljoonaa euroa.

– Hyvä luku- ja kirjoitustaito on onnistuneen koulupolun edellytys. Valmistavan opetuksen lisäopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan perusopetuksessa tarvitsemaa peruskielitaitoa suomen tai ruotsin kielessä ja siten edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, sanoo opetusministeri Anders Adlercreutz (r.).

Puoliväliriihessä viime keväänä hallitus päätti tukea kahdeksalla miljoonalla eurolla opetuksen järjestäjien edellytyksiä vahvistaa suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän ja opetuksen vaikuttavuutta.

Osana uudistusta Opetushallitus on päivittänyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita S2/R2-oppimäärän osalta. Uudistuksessa täsmennetään sitä, kenelle S2/R2-oppimäärä on tarkoitettu. Tavoitteeksi on asetettu, että oppilas siirtyy S2/R2-oppimäärän opetuksesta suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärään, kun riittävä suomen/ruotsin kielen taito on saavutettu.

Opetushallitus myös avaa alkuvuonna valtionavustushaun, jolla tuetaan päivitettyjen opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanoa. Opetushallitus hankkii valtakunnallisen suomen ja ruotsin kielen taidon arviointityövälineen oppilaiden tarkoituksenmukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän määrittelyn tueksi. Opetushallitus järjestää myös opettajille koulutuksia ja tukimateriaalia.

Hallitus on lisännyt perusopetuksen vuosiviikkotunteja nostamalla vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Lisätunteja sijoitettiin alakoulun vuosiluokille perustaitojen eli luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. Äidinkieleen ja kirjallisuuteen (ja samalla suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään) lisättiin yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 1–2 ja toinen vuosiluokille 3–6. Matematiikkaan lisättiin yksi vuosiviikkotunti.

1. elokuuta voimaan tulleeseen esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen lainsäädäntöön sisältyy uusi ryhmäkohtainen tukimuoto, opetuskielen tukiopetus, jolla vahvistetaan maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kielellisiä valmiuksia. Oikeus opetuskielen tukiopetukseen on niillä oppilailla, joilla ei ole riittävää opetuskielen taitoa perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi. Opetuskielen tukiopetus kohdistuu koulun opetuskielen ja eri tiedonalojen tekstitaitojen vahvistamiseen sekä oppiaineiden sanaston opetteluun. Tavoitteena on, että oppilas pystyisi seuraamaan opetusta paremmin ja etenemään opinnoissaan.

Tärkeä keino koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi on myös varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen tasa-arvoavustus. Avustusta kohdennetaan henkilöstön palkkaamiseen erityisesti kouluille ja päiväkodeille, jotka sijaitsevat sosioekonomisesti huono-osaisemmilla alueilla. Avustusta maksetaan vuosittain noin 48,6 miljoonaa euroa vuosina 2024, 2025 ja 2026. Vuodesta 2027 alkaen vuosittainen määrärahataso nousee 75 miljoonaan euroon.

– Nämä kaikki toimet muodostavat yhdessä varsin mittavan kokonaisuuden, jolla tuetaan kokonaisvaltaisesti maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimista ja vahvistetaan erityisesti suomen ja ruotsin kielitaidon karttumista koko perusopetuksen ajan, Adlercreutz kertoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)