Kyselyn mukaan osalla suomalaisista on kotonaan jo niin paljon akkukäyttöisiä laitteita, etteivät he osaa sanoa niiden tarkkaa määrää. LähiTapiolan vahinkotietojen mukaan akkupalot voivat olla yllättäviä ja rajuja. Vahinkojen ennaltaehkäisyn kannalta olennaista on ladata laitteita vain valvottuna ja viedä vanhat akut kierrätyspisteisiin.

Neljäsosalla suomalaisista on kotonaan jo yli kymmenen akkukäyttöistä laitetta, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselystä. Lisäksi vajaa kymmenesosa (8 %) kertoi laitteita olevan niin paljon, etteivät he osaa sanoa tarkkaa määrää. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.

Akkukäyttöisten laitteiden määrä on kasvanut suomalaiskodeissa nopeasti, sanoo LähiTapiolan kotivakuutuksen kehityspäällikkö Timo Ekholm tiedotteessa.

– Heistä, jotka osasivat arvioida laitteiden tarkan määrän, vastausten keskiarvo oli noin yhdeksän paikkeilla. Onhan se jo suuri luku. Määrä on todennäköisesti kasvanut entisestään jouluna, kun moni sai lahjaksi esimerkiksi puhelimia, lihasvasaroita tai akkukäyttöisiä työkaluja. Palovahinkojen ennaltaehkäisyn kannalta olennaisinta on, ettei laitteita ladata valvomatta eikä vikaantuneita, käytöstä poistettuja akkuja hillota kotona.

Ekholm korostaa, että suurin osa laitteista ei koskaan aiheuta vaaratilanteita.

– Mitä enemmän laitteita koteihin kertyy, sitä enemmän on kuitenkin myös mahdollisuuksia siihen, että jokin niistä vikaantuu ja esimerkiksi syttyy palamaan.

Pelastustoimen Pronto-tietokannan mukaan akkulaitteiden tulipalojen määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2020. Vuonna 2024 pienelektroniikan akusta tai laturista aiheutui 108 paloa, mikä oli jo enemmän kuin esimerkiksi sähkökiuaspalojen määrä.

LähiTapiolan kotivakuutuksen vahinkotiedoista näkyy, että akkupalot voivat olla yllättäviä ja rajuja. Räjähtäen syttyvä akku voi vahingoittaa esimerkiksi ympärillä olevia pintoja ja esineitä.

– Käytämme akkukäyttöisiä puhelimia, tietokoneita, työkaluja ynnä muita arjessamme jatkuvasti. Kenties juuri siksi meidän on vaikea ajatella, että laitteelle kävisi jotain, jos sellaisen esimerkiksi jättää latautumaan kotiin kauppareissun ajaksi. Jos tuli pääsee leviämään asunnossa ilman, että siellä on ketään tekemässä ensisammutusta tai hälyttämässä apua, seuraukset voivat olla todella karut, Ekholm sanoo.

EU:n akkuasetus on elokuusta 2025 lähtien velvoittanut kaikki loppukäyttäjät eli myös kuluttajat lajittelemaan akut ja paristot erilleen muista jätteistä ja toimittamaan ne lähimpiin keräyspisteisiin. Valtaosa kyselyyn vastanneista kertoo toimivansa näin vikaantuneiden tai käytöstä poistettujen laitteiden kanssa.

Yli kymmenesosa (13 %) kertoo kuitenkin säilyttävänsä vikaantuneita tai käytöstä poistettuja akkukäyttöisiä laitteita kotonaan. Kolme prosenttia kertoo hävittävänsä ne seka- tai metallijätteenä.

– Jos kaapin perukoille on kertynyt vanhoja akkuja, nyt on hyvä hetki viedä ne virtanavat teipattuna lähimpään kaupan keräyspisteeseen tai Sortti-asemalle. Seka- tai metallijätteeseen akkua ei saa koskaan heittää, sillä akku voi esimerkiksi kolhiintua tai joutua puristuksiin jäteautossa ja syttyä palamaan, Ekholm sanoo.

Kyselyyn vastasi 1 049 henkilöä 12.–19. syyskuuta välisenä aikana. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.

Käytä laitetta aina käyttöohjeen mukaan ja lataa vain sille tarkoitetulla, ehjällä laturilla. Lopeta laitteen käyttö heti, jos se alkaa merkittävästi kuumeta tai pullistua.

Lataa aina palamattomalla alustalla ja paikassa, jossa ympärillä ei ole syttymisherkkää materiaalia. Irrota laite laturista latauksen jälkeen.

Älä lataa akkua valvomatta. Ladattavan akun tai laitteen lähettyvillä, erityisesti yläpuolella, ei saa olla palokuormaa. Älä siis lataa akkua esimerkiksi hyllyssä tai huonekalun alla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)