Meteoriitit kuuluvat vanhimpiin tunnettuihin kiviin. Ne ovat peräisin lukuisista eri taivaankappaleista, jotka muodostuivat aurinkokunnan historian alkuvaiheissa. Åbo Akademin, Turun yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen tutkijat ovat tutkineet harvinaista suomalaista meteoriittia, jonka kautta saadaan lisää tietoa universumistamme.

Vuonna 2017 Lieksasta, Itä-Suomesta, löydettiin useita pieniä meteoriitteja. Yksi näistä, pallasiitti, sai nimekseen Lieksa. Muutamaa kuukautta myöhemmin löytyi toinen, rautameteoriitti, joka sai nimen Löpönvaara.

Rautameteoriitit ovat jäänteitä aurinkokunnan varhaisvaiheessa muodostuneiden asteroidien ytimistä, pallasiitit taas asteroidien ydin- ja pintamateriaalien seoksista.

– Rautameteoriitit ja pallasiitit kuuluvat harvinaisimpiin meteoriittityyppeihin maapallolla, ja niiden avulla voidaan selvittää, mistä varhaiset planetaariset kappaleet koostuivat ja miten ne kehittyivät, kertoo meteoriittitutkimusta johtanut geologian ja mineralogian tohtorikoulutettava Laura Kotomaa Åbo Akademista tiedotteessa.

Tutkimusryhmä analysoi Löpönvaaraa ja päätyivät lopputulokseen, että se koostuu pääasiassa kahdesta maapallolla äärimmäisen harvinaisesta rautapitoisesta mineraalista: kamasiitista ja schreibersiitistä. Kamasiitti on raudan ja nikkelin kiteinen seos, schreibersiitti taas fosfidi, fosforin, raudan ja nikkelin muodostama mineraali.

– Koko maailmassa tunnetaan tällä hetkellä vain seitsemän muuta fosforipitoista rautameteoriittia, ja Löpönvaara on niistä fosforirikkain. Lisäksi Löpönvaaran rakenne ja hivenainekoostumus ovat ainutlaatuisia, joten löytö on kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen, Kotomaa sanoo.

Löpövaaran epätavallinen koostumus viittaa siihen, että alkuperäisen asteroidin ytimen sula aines on jakautunut kahdeksi eri kerrokseksi. Lisäksi meteoriitin rakenteessa on jälkiä kosmisesta törmäyksestä.

Löpönvaaran tavoin myös Lieksa-pallasiitti on poikkeuksellinen, ja sekä Lieksan että Löpönvaaran luokitus on ”ungrouped”, eli luokittelematon. Se tarkoittaa, että ne eroavat koostumukseltaan suuresti muista tunnetuista rautameteoriiteista ja pallasiiteista eikä niitä voida luokitella olemassa oleviin rautameteoriittien ja pallasiittien alaryhmiin.

– Selvisi, että Lieksa-pallasiitti on peräisin aiemmin tuntemattomasta emokappaleesta. Muiden Lieksan meteoriittien, mukaan lukien Löpönvaaran, emokappaleiden yksityiskohdat ovat kuitenkin edelleen hämärän peitossa, ja niihin liittyvä tutkimus on parhaillaan meneillään Åbo Akademin geologian ja mineralogian laitoksella, Kotomaa kertoo.

Koska Lieksasta on löydetty useita pieniä rautameteoriitteja, ne ovat mahdollisesti peräisin samasta alkuperäisestä kohteesta, harvinaisesta ja monimutkaisesta taivaankappaleesta, jolla on erityinen koostumus ja rakenne.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)