Tällä viikolla vietetään Migreeniyhdistyksen vuosittaista Migreeniviikkoa. Migreeni on kohtauksittainen neurologinen sairaus, jota sairastaa arviolta joka kymmenes suomalainen. Migreenillä on monenlaisia ilmenemismuotoja ja se on paljon muutakin kuin pelkkää päänsärkyä.

Migreeni on yleinen sairaus. Naisista noin 15 prosenttia ja miehistä noin viisi prosenttia kärsii migreenistä. Usein migreeni tunnistetaan jo lapsuudessa tai nuoruudessa, mutta se voi puhjeta missä iässä tahansa.

– Migreenin oiretiheys ja oirekuva vaihtelevat paljon yksilöllisesti ja ne voivat vaihdella myös elämän varrella. Esimerkiksi migreenikohtaukset saattavat muuttua aurallisesta aurattomaan tai kohtauspäivien määrä voi vaihdella suurestikin, neurologian erikoislääkäri Salli Paavonen Pihlajalinnasta kertoo tiedotteessa.

Auraton migreeni on migreenin yleisin muoto. Siinä pääkipu alkaa ilman auraoiretta, ja siksi etenkin alkava auraton migreenikohtaus voi joskus olla vaikeaa tunnistaa muista päänsäryistä. Samalla henkilöllä voi olla sekä aurattomia että aurallisia migreenikohtauksia.

Aurallisella migreenillä tarkoitetaan migreeniä, joka alkaa auraoireella, tyypillisimmin näköhäiriöllä. Noin 15 prosentilla migreeniä sairastavista migreeniin liittyy auraoire.

Migreenillä on monia yksilöllisiä ilmenemismuotoja. Päänsärky on oireista tunnetuin ja yleisin, muttei suinkaan ainut.

– Migreeni on ihan muuta kuin tavallinen päänsärky. Migreenissä päänsärkykohtauksen aikana ilmenee pahoinvointia tai oksentelua tai valo- ja ääniherkkyyttä. Kipu on tyypillisesti kovaa, toispuoleista, pulssin mukaan sykkivää ja liikkeessä pahenevaa. Riittää kuitenkin, että tietty määrä migreenin kriteereistä täyttyy, jotta se voidaan todeta, Paavonen avaa.

Paavosen mukaan migreenikohtaus on pitkäkestoisempi kuin monet uskovat, sillä se voi alkaa jo paljon ennen varsinaista kipua.

– Usein ajatellaan, että migreeniä on vain sen kipuvaihe. Todellisuudessa migreeni saattaa olla jopa monen päivän kokonaisuus, jossa on sekä ennakko- että jälkioireita. Tyypillisiä ennakko-oireita ovat esimerkiksi väsymys, mielialaoireet, muistioireet tai makeanhimo. Jälkioireena puolestaan olo on usein väsynyt. Monet käyttävät termiä aivosumu kuvaamaan migreenin jälkeistä oloa, Paavonen kertoo.

Paavonen korostaa, ettei toistuvan päänsäryn syytä kannata jäädä yksin arvailemaan.

– Mikäli päänsärkypäiviä on useita ja ne haittaavat elämää, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Migreeniin on tarjolla monia erilaisia estolääkityksiä ja hoitomuotoja, joista pyritään aina löytämään yksilölle parhaat ratkaisut, hän kertoo.

Migreenille tyypillistä on kipuherkistyminen, eli jos kohtauksia ei hoideta kunnolla, niiden määrä herkästi lisääntyy entisestään.

– Myös särkylääkepäänsäryn riski on olemassa, mikäli pää on usein kipeä ja siihen käytetään kipulääkkeitä. Siksikin on tärkeää selvittää pääkivun syy ja saada siihen oikeanlaista apua, Paavonen kertoo.

Estolääkkeitä voidaan harkita, mikäli päänsärkypäiviä on kahdesta kolmeen kuukaudessa tai jos päänsäryt haittaavat elämää.

Pääkipu voi tuntua eri puolilla päätä ja olla seurausta monista eri tekijöistä. Vaikka migreeniin on selkeät diagnostiset kriteerit, ei sen tunnistaminen muista päänsäryistä ole aina helppoa. Alla muutamia erilaisia päänsärkyjä.

Lihasjännityspäänsärky. Yleisin päänsäryn muoto on lihasjännityspäänsärky, joka on yleinen etenkin päätetyötä tekevillä. Lihasjännityksestä johtuvalle päänsärylle tyypillistä on se, että kevyt liikunta voi auttaa, toisin kuin migreenissä. Lisäksi lihasjännityspäänsäryssä kipu on lievempää ja usein luonteeltaan vannemaista tai puristavaa. Migreenille tyypillistä sykkivää kipua ei yleensä esiinny, mutta kipu voi olla toispuoleista. On tyypillistä, että samalla henkilöllä on yhdistelmä migreeniä ja lihasjännityspäänsärkyä.

Särkylääkepäänsärky. Särkylääkepäänsärky liittyy useimmiten vaikeaan päänsärkytilanteeseen, jossa särkylääkkeitä käytetään paljon kivun hoitoon. Tällöin särkylääkkeiden käyttö alkaa aiheuttaa pääkipua, ja päänsärky alkaa hiipien kipulääkkeen vaikutuksen päättyessä. Sen sijaan, että kipulääkkeitä syödään päänsärkyyn jatkuvasti, tulisi Paavosen mukaan kivun syy selvittää ja hoitaa.

Sarjoittainen päänsärky. Sarjoittainen päänsärky tuntuu aina toispuoleisena ja samalla puolella päätä, usein silmän alueella. Siinä kohtaukset ovat lyhyempiä, mutta tyypillisesti hyvin rajuja.

Kolmoishermosärky. Kolmoishermosärky paikallistuu kasvojen kolmoishermon alueelle ja ilmenee yleensä lyhyinä, mutta hyvin kivuliaina, säteilevinä hermokipukohtauksina.

Paavosen mukaan päänsäryt saattavat tuntua eri puolilla päätä riippuen kivun aiheuttajasta. Tärkeämpää on kuitenkin arvioida kokonaisuutta kuin sitä, missä kipu tuntuu.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)