Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin elokuussa yhteensä 598 miljoonaa euroa pääomia. Myönteisen markkinakehityksen ansiosta rahastopääoma pysyi ennallaan. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 191 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin yhdistelmärahastoihin yhteensä 75 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä kymmenen miljoonaa. Pääomia lunastettiin osakerahastoista 184 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoista 237 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoista yhteensä 262 miljoonaa euroa.

Elokuussa globaalit pääosakeindeksit hakivat suuntaa, useimmat päätyivät lopulta nousuun. Yhdysvalloissa osakemarkkinoiden elpyminen huhtikuun romahduksesta jatkui isot teknologiayhtiöt edellä. Nousua tukivat osaltaan maan vahvat talousluvut – esimerkiksi yksityinen kulutus pysyi edelleen vilkkaana. Osakemarkkinoita hetkellisesti hermostutti Massachusetts Institute of Technologyn julkaisema tekoälytutkimus, jossa kyseenalaistettiin tekoälyn tuottamien hyötyjen laajuus. Tutkimus herätti huolta siitä, ovatko tekoälyyn kohdistuvat odotukset muodostamassa samanlaista kuplaa osakehintoihin kuin 2000-luvun alun teknologiakupla.

Euroopassa osakemarkkinat nousivat orastavan talouskasvun myötätuulessa. Euroalueen ostopäällikköindeksit nousivat antaen aihetta varovaiseen optimismiin. Saksassa keväällä päätetyn ison investointipaketin vaikutukset maan talouteen kohdistuvat vasta ensi vuodelle. Euroalueen osakekursseihin on jo hinnoiteltu paljon kasvuodotuksia, erityisesti puolustusteollisuuteen. Myös Suomessa ja Pohjoismaissa pääosakeindeksit nousivat. Valuuttakurssien muutokset vaikuttivat osaltaan osakerahastojen tuottoihin.

Elokuu oli korkosijoittajien tuotoille vaihteleva kuukausi. Useiden pitkien valtionlainojen korot nousivat, mikä vaikutti niihin sijoittavien rahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Talouskasvun myötätuulessa yrityslainojen riskilisät kaventuivat, mikä vuorostaan vaikutti niihin sijoittavien rahastojen arvostuksiin positiivisesti.

– Elokuussa osakemarkkinat jatkoivat elpymistään huhtikuun romahduksesta. Kehitys on kuitenkin siirtymässä maltillisempaan vaiheeseen. Sijoittajat lunastivat elokuussa aiemman nousun tuottoja samalla, kun uusia merkintöjä tehtiin erityisesti Eurooppaan sijoittaviin osakerahastoihin. Tekoälyyn tehtyjen investointien todelliset hyödyt ja tulosvaikutukset keskusteluttivat sijoittajia yhä enemmän. Geopoliittisista riskeistä ja Yhdysvaltojen presidentti Trumpin kärkevistä puheista huolimatta myönteinen vire säilyi markkinoilla, toteaa johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA) tiedotteessa.

Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa Pohjoismaihin, Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 348 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kehittyville markkinoille, Suomeen ja globaalisti sijoittavista rahastoista, yhteensä 537 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Tyynenmeren alueelle sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 0,54). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa kehittyville markkinoille ja euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 283 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa euroalueen ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sekä euroalueen valtioriskiin sijoittavista rahastoista yhteensä 522 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 6,1 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,41).

OP-Rahastoyhtiön toimitusjohtajan Tuomas Virtalan mukaan elokuussa sekä lunastukset että merkinnät osuivat laajasti erilaisiin rahastoluokkiin. Sijoittajien pohdinnan kohteena olivat jälleen kerran tullit, maailmantalous ja geopolitiikka. Huolimatta uutisotsikoista, elokuu oli tuottokehityksen suhteen rahastosijoittajille tasainen.

Virtala muistuttaa, että erityisesti rahastosijoittamisen tulee olla pitkäjänteistä ja systemaattista toimintaa. Maailmantalouden myllerryksistä huolimatta ei hyvin laaditusta sijoitussuunnitelmasta ja hajautetusta sijoittamisesta ole tälläkään hetkellä syytä poiketa.

– Omien rahastosijoitusten tarkastelu sijoitussuunnitelmaa ja omia tavoitteita vasten – ja mahdollisten poikkeamien korjaaminen – on kuitenkin aina järkevää. Lisäksi uskomme maailmantalouden pysyvän kasvu-uralla, joten tuottohakuinen painotus sijoitussalkuissa on mielestämme edelleen perusteltua, Virtala sanoo.

Tilastokeskuksen vuoden 2023 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,57 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 507 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0–10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)