Runsas puolet kyselyyn vastanneista maahanmuuttajanaisista (52 %) kokee yhteiskunnallisen ilmapiirin heikentyneen viimeisten vuosien aikana. Reilu viidennes (22 %) koki ilmapiirin parantuneen. Haastatteluiden perusteella heikko talouden suhdanne ja lisääntynyt työttömyys vaikeuttavat erityisesti maahanmuuttajanaisten työllistymismahdollisuuksia.

E2 Tutkimus selvitti STTK:n toimeksiannosta korkeasti koulutettujen maahanmuuttajanaisten työllistymisen esteitä sekä työllistymistä edistäviä tekijöitä. Kyselyn lisäksi selvitystä varten haastateltiin Suomeen ulkomailta muuttaneita, korkeasti koulutettuja naisia sekä työllisyys- ja kotoutumispalveluissa työskenteleviä asiantuntijoita.

Noin puolet mahanmuuttajanaisista kokee (52 %), että suomalaisen yhteiskunnan ilmapiiri on maahanmuuttajien näkökulmasta heikentynyt viimeisten vuosien aikana.

Kyselyn avovastauksissa osa liitti huonontuneen ilmapiirin nykyhallitukseen ja sen politiikkatoimiin, osa työmarkkinoiden torjuvuuteen ulkomaalaisia kohtaan. Moni myös kokee, että vaikea taloustilanne heikentää erityisesti maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia.

Toisaalta osa kyselyn vastaajista ja haastatelluista toi esiin myös positiivisia muutoksia ja suomalaisen työelämän myönteisiä puolia, kuten työn ja vapaa-ajan välistä hyvää tasapainoa sekä työelämän matalia hierarkioita.

Haastateltujen työvoima- ja kotoutumisasiantuntijoiden mukaan työllisyyspalveluiden siirtyminen valtiolta kunnille vuoden alussa on lisännyt henkilökunnan työtaakkaa. Samanaikaisesti sekä kotouttamis- että työllisyyspalveluista on tällä hallituskaudella leikattu rahoitusta.

Haastateltavien mukaan resurssien niukentuminen ja heikentyneestä työllisyystilanteesta johtuva asiakasmäärien kasvu ovat johtaneet siihen, että yksilöllistä tukea tai työllisyyttä tukevia valmennuksia, on aikaisempaa vähemmän tarjolla asiakkaille. Aikaa henkilökohtaiseen asiakaspalveluun jää myös vähemmän.

Vaikka resurssien puute vaivaakin työllisyys- ja kotoutumispalveluita, osa haastateltavista nosti esille, että Suomessa palvelujärjestelmä on laaja ja tukea on tarjolla monipuolisesti. Moni (43 %) on saanut apua työllistymiseen työvoimatoimistosta.

Monilla on myönteisiä kokemuksia puoliso-ohjelmista, joita järjestää osa yliopistoista ja suurimmista kaupungeista. Haastateltavien mukaan he ovat saanet ohjelmien kautta tietoa suomalaisesta työelämästä, työnhakuprosessista sekä työnantajien odotuksista työnhakijoita kohtaan. Tieto on myös auttanut heitä ymmärtämään Suomen työmarkkinoiden vaatimuksia ja eroja verrattuna heidän kotimaansa käytäntöihin.

Maahanmuuttajanaiset tunnistavat, että Suomessa verkostoilla ja suosittelijoilla on suuri merkitys työnhaussa. Moni haastateltu kertoi tämän tulleen maahantulon jälkeen yllätyksenä.

Noin viidennes (21 %) työssäkäyvistä vastaajista kertoi työllistyneensä, kun hänen verkostoihinsa kuuluva suositteli häntä työpaikkaan. Lähes yhtä moni (20 %) kertoi kuulleensa nykyisestä työpaikastaan verkostojensa kautta.

STTK:n E2 Tutkimuksella teettämän tutkimuksen kohderyhmä olivat ensimmäisen sukupolven työikäiset, korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset. Kyselyaineisto kerättiin aikavälillä 21.11–13.2. Kyselyyn vastasi lähes kolme sataa henkilöä (N=287). Lisäksi raporttia varten haastateltiin maahanmuuttajanaisia sekä kotoutumis- ja työllisyyspalveluissa työskenteleviä ammattilaisia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)