Turun tuomiokirkossa järjestetään syys–marraskuussa opastuskierroksia, jotka antavat osallistujille tietoa niin itse katedraalista kuin laajemminkin Suomea koskevista kulttuuri- ja uskontohistoriallisista aiheista. Opastuksia on syksyn aikana kolmesta eri teemasta. Vetäjinä toimivat Tuomiokirkon oppaat Rami Hakoniemi, joka opiskelee uskontotiedettä, Jesse Saapunki, joka opiskelee historiaa – molemmat Turun yliopistossa – sekä Roosa Anttila, jonka opintoala on kulttuurien tutkimus Jyväskylän yliopistossa. He ovat olleet Tuomiokirkossa Tiekirkko-oppaana kuluneiden kesien aikana. Opastukset ovat maksuttomia, mutta niihin tulee ilmoittautua etukäteen osoitteessa lyyti.in/teemaopastukset2025.

Idea teemaopastuksista syntyi kolmikon opiskelutaustojen lisäksi siitä, että Tuomiokirkossa kesäkeskiviikkoisin järjestettävillä opastuksilla ehtii raapaista vain pintaa kirkon valtavasta historiasta. Näillä teemaopastuksilla oppaat haluavatkin paneutua tarkemmin valitsemiinsa teemoihin, joista he kertovat syvällisemmin.

– Tällä tavalla ei kierroksia ole aiemmin toteutettu, eikä vastaavia ole lähestyvästä Tuomiokirkon peruskorjauksesta johtuen hetkeen tiedossa, joten kyseessä on harvinainen tilaisuus. Osallistuminenkaan ei maksa muuta kuin kolmisen varttia aikaa, Hakoniemi vinkkaa tiedotteessa.

Hakoniemen kierros keskittyy Ruotsin ja samalla Suomen reformaation jälkiin ja vaikutuksiin kansallispyhäkössä. Aihetta pohditaan esimerkiksi jumalanpalveluselämän, kirkkotilan sekä tapakulttuurin kannalta.

– Kiinnostava yksityiskohta voisi olla ehkä se, että kuningas, josta reformaation myötä tuli kirkon johtaja, ei ollut kovin kiinnostunut rahoittamaan kirkon toimintaa. Näin ollen rahoitus hoidettiin hyvin suurelta osin lahjoitusvaroin ja esimerkiksi hautapaikkoja myymällä, Hakoniemi kertoo.

Hän lisää, että lahjoituksissa oli hieman myös sponsoroinnin makua: Lahjoituksen tekijä sai kirkossa usein esille vaakunansa, joita Tuomiokirkossa oli aikoinaan melkoinen kokoelma.

Anttilan opastus tarjoaa moniulotteisen katsauksen siihen, miten kirkko, kansanperinteet ja pyhimyskultti punoutuivat osaksi suomalaista elämäntapaa. Hänen mukaansa opastuksilla voikin nähdä Tuomiokirkon myös uudessa valossa: Ei vain rakennuksena, vaan osana ihmisten arkea, uskomuksia ja tarinoita vuosisatojen ajan.

– Opastus vie kuulijat aikakauteen, jossa pyhimykset olivat osa jokapäiväistä elämää. Heihin vedottiin karjan, sään, sadon ja jopa ihmissuhteiden puolesta, Anttila kertoo.

Hän esittelee kierroksellaan sitä, minkälaisia taikoja kansa on entisaikoina tehnyt ja miten ne liittyvät kirkkoon. Esimerkiksi kynttilänpäivänä siunatuissa kynttilöissä oli taikavoimaa, joka auttoi karjan suojelemisessa.

Saapunki kertoo, että yleisöopastuksilla ei ehditä suuremmin pureutua henkilötarinoihin, joiden hän on kuitenkin todennut kiinnostavan ihmisiä suuresti. Saapunki keskittyykin kierroksellaan erityisesti Tuomiokirkon naisiin ja haluaa nostaa heitä yleisön tietoisuuteen.

– Useimmiten mies ja hänen sukunsa näkyvät hautakivessä, muttei hänen vaimonsa, joka on saattanut toimia jopa vuosia miehensä jälkeen ruukin tai muun liiketoiminnan johtajana lesken ominaisuudessa.

Kuuluisin Tuomiokirkkoon haudattu nainen on Ruotsin kuningattareksikin noussut talonpoikaissäätyinen Kaarina Maununtytär, jonka tarinaa Saapunki myös kierroksellaan valottaa. Hän kertoo myös naisen vallan oikeutuksesta varhaismodernin ajan hoveissa.

Tuomiokirkon teemaopastukset:

To 18.9. ja 2.10. klo 16.30 Kansallispyhäkkö reformaation kourissa. Opas: Rami Hakoniemi

To 16.10. ja 30.10. klo 16.30 Tuomiokirkon pyhimysten jäljillä – pyhät hahmot kansanperinteessä. Opas: Roosa Anttila

To 13.11. ja ti 25.11. klo 16.30 Turun tuomiokirkon naisista. Opas: Jesse Saapunki

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)