Hybridiuhkia kartoittavalle hankkeelle on myönnetty Business Finlandin kaksivaiheinen, kokonaisuudessaan viiden miljoonan euron rahoitus. Turun ammattikorkeakoulun koordinoima hanke pyrkii parantamaan kriittisen infrastruktuurin toimijoiden kykyä suojautua hybridiuhilta ja varmistaa yhteiskunnan toimintojen jatkuvuus.

Suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuu jatkuvaa hybridivaikuttamista. Hybridiuhkat ovat monimutkaisia, ne tapahtuvat pitkän ajan kuluessa ja kohdistuvat usein yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin. Kyseessä on ilmiö, josta on vaikea hahmottaa kokonaisuutta. Keräämällä dataa erilaisista hybridiuhista pystytään luomaan tilannekuvaa ja ennakoimaan tulevaa.

Turun AMK:n koordinoimalle ”Hybridiuhkilta suojattu kriittinen infrastruktuuri (HUSKI)” -hankkeelle on saatu rahoitus Business Finlandin ”Näytön paikka” -hausta, jossa haetaan radikaaleja innovaatioita yhteiskunnan turvallisuuden kehittämiseen. HUSKI-hankkeen tavoitteena on turvata kriittisen infrastruktuurin toimintaa ja vastata hybridiuhkiin luomalla dataan pohjautuva tilannekuva yhteiskunnan kaikilta osa-alueilta.

Hankerahoitus on kaksivaiheinen. Ensimmäiselle kahdelle vuodelle myönnetään kaksi miljoonaa euroa. Tämän jälkeen jos hanke on onnistunut, sille myönnetään kolmen miljoonan euron rahoitus seuraavalle kolmelle vuodelle.

Hybridiuhkissa käytetään monenlaisia haavoittamisen keinoja kuten disinformaatio-kampanjoita, kyberiskuja ja välineellistettyä maahanmuuttoa. Vuosi sitten tapahtuneet murtautumiset Suomen vesilaitoksiin ovat yhdenlainen esimerkki hybridiuhasta, kertoo tiedotteessa Päivi Mattila, joka on Turun AMK:n johtava asiantuntija ja Cyber and Hybrid Resilience -tutkimusryhmän vetäjä.

− Murtautumisilla testattiin, miten järjestelmä toimii. Samalla haluttiin osoittaa haavoittuvaisuus ja luoda huolta yhteiskunnan varautumisen tilasta. Kaikki tällainen kuuluu hybridiuhkakampanjoiden keinovalikoimaan, Päivi Mattila kertoo.

Hybridiuhkiin liittyvää yhteiskunnan vahingoittamista tekevät autoritaariset valtiot, jotka haluavat vahingoittaa demokraattisten valtioiden päätöksentekoa ja yhteiskunnan vakautta. Hybridiuhkiin liittyvät iskut tapahtuvat pitkällä aikavälillä ja tähtäävät siihen, että yhteiskunnan vakaus järkkyy. Tällöin yhteiskuntaan on helpompi vaikuttaa ja autoritaariset valtiot voivat ajaa omia tavoitteitaan eteenpäin.

Mattila muistuttaa, että samaan aikaan, kun Suomen vesilaitoksiin murtauduttiin, oli keskustelussa vesilaitosten yksityistäminen.

− Yksityistämisessä nähtiin riski, että vesilaitoksia olisi saattanut päätyä sellaisten omistajien käsiin, joiden päämääriin olisi saattanut kuulua yhteiskunnan vahingoittaminen. Vesilaitoksia olisi saatettu käyttää eräänä hybridiuhkaiskujen välineenä, Mattila kertoo.

Juuri tämän kaltaisia hybridiuhkia hankkeella kartoitetaan. Signaalit hybridiuhista voivat olla vahvoja tai heikkoja, mutta linkittämällä ilmiöitä yhteen ja analysoimalla kokonaiskuvaa, voidaan varautua.

− Dataa analysoimalla pystymme löytämään hybridiuhkakampanjat ja niihin liittyvät iskut sekä varoittamaan kriittisen infrastruktuurin toimijoita. Lisäksi kehitämme toimenpiteitä, joiden avulla kriittisen infrastruktuurin toimijat voivat parantaa kyvykkyyttään iskuja vastaan.

Mukana hankkeessa ovat Turun AMK:n lisäksi Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeessa hyödynnetään laaja-alaista osaamista niin datan käsittelyn, tekoälyn kuin kulttuurin, viestinnän, politiikan, tiedustelun ja taloudenkin aloilta.

− Mukana on myös journalisteja Turun AMK:n Elokuva ja media -tutkimusryhmästä ja Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitokselta. He etsivät mediasta signaaleja, miten esille nousevissa aiheissa voidaan yrittää vaikuttaa kansalaisten mielipiteeseen, Mattila sanoo.

Hanke koskettaa laajasti eri toimialoja, jotka ovat kriittisiä yhteiskunnan toiminnan kannalta, kuten vesi- ja energiasektoria sekä liikennettä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)