Pankkien nimissä soitettavat huijauspuhelut ovat yleistyneet kesällä. Huijarit saattavat kohdistaa yrityksiään henkilöille, joilla on käyttöoikeudet yritysten tileille. Pankki ei koskaan pyydä verkkopankkitunnuksia tai salasanaa puhelimessa tai viestillä. Minkäänlaista ”pankin turvatiliä”, jonne varat siirretään turvaan, ei ole olemassa.

Jos yhteydenottaja pyytää tunnuksia tai tarjoutuu siirtämään rahat turvatilille, kyseessä on huijari. Yli seitsemän prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille.

Huijausten torjuntaa helpottaisi, jos myös somealustojen kaltaiset palveluntarjoajat velvoitettaisiin torjuntaan. Kesäaikana erityisesti huijauspuhelut ovat yleistyneet, varoittaa muun muassa OP Ryhmä. Jos asiakkaalla on käyttöoikeudet esimerkiksi yrityksen tai yhdistyksen tiliin, myös niiden varat ovat vaarassa.

– Huijausyrityksiä tehdään paljon summamutikassa, mutta rikolliset osaavat tiedustelun ja saavat kyllä selville, keillä on pääsyoikeudet esimerkiksi yrityksen tileille. Iskuja siis kohdistetaan sellaisiin ihmisiin, joilla on varastettavaa varallisuutta tai pääsy isoihin rahoihin, muistuttaa Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi tiedotteessa.

Tyypillisessä huijauksessa rikolliset soittavat pankin nimissä ja varoittavat, että tililtä on lähdössä suuri maksu. Sitten asiakas manipuloidaan luovuttamaan tunnuksensa ja hyväksymään varojen siirto ”pankin turvatilille”. Ahosniemi muistuttaa, että mitään pankkien turvatiliä ei ole olemassa eikä ole koskaan ollutkaan.

– Pankilla on kyllä tarvittaessa keinot turvata asiakkaan rahat. Jos yhteydenottaja pyytää pankkitunnuksia tai tarinoi jostain turvatilistä, kyseessä on huijari.

Yleistyneistä huijauspuheluista huolimatta suuri osa huijauksista saa alkunsa erilaisilla verkkoalustoilla. Esimerkiksi somessa tai verkon kauppapaikoilla näkyvät mainokset saattavat viedä kalastelusivuille.

– Huijarit maksavat alustan tarjoajille siitä, että heidän mainoksensa näytetään kuluttajille. Alustan tarkoitus on tuottaa rahaa, eikä maksavia asiakkaita kovin helposti haluta potkia pois, Ahosniemi harmittelee.

Ahosniemi peräänkuuluttaa vastuuta verkkopalveluiden tarjoajilta. Myös Googlen kaltaisten hakukoneiden osumissa tulee vastaan paljon huijaussivuja, joiden näkyvyydestä rikolliset maksavat.

FA:n tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista.

Kyselyn vastaajista 1,9 prosenttia on menettänyt digihuijauksessa itselleen merkittävän summan rahaa. Se tarkoittaa 107 000 suomalaista. Rahamäärän suuruutta ei kyselyssä ollut täsmennetty, sillä eri suuruiset summat ovat tuloista ja varallisuudesta riippuen merkittäviä eri ihmisille.

Pankkien torjuntatyötä vaikeuttaa lainsäädäntö: Pankit eivät saa varoittaa toisiaan epäilyttävistä asiakkaista, joiden epäillään syyllistyvän huijauksiin tai rahanpesuun. Epäilyttävästä toiminnasta voi nykylainsäädännön mukaan kertoa poliisille ja rahansiirron saajapankille, mutta ei muille pankeille.

– Nykyinen lainsäädäntö estää pankkeja vaihtamasta tehokkaasti tietoa rikollisesta toiminnasta, joten pankit joutuvat torjumaan huijauksia toinen käsi sidottuna. Tässä olisi uudistuksen paikka, Ahosniemi summaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)