Verkkohuijaukset

Pankkien nimissä soitettavat huijauspuhelut ovat yleistyneet kesällä. Huijarit saattavat kohdistaa yrityksiään henkilöille, joilla on käyttöoikeudet yritysten tileille. Pankki ei koskaan pyydä verkkopankkitunnuksia tai salasanaa puhelimessa tai viestillä. Minkäänlaista ”pankin turvatiliä”, jonne varat siirretään turvaan, ei ole olemassa.

Tietojenkalastelu Nordean nimissä on lisääntynyt viime aikoina merkittävästi. Yli 100 000 suomalaisen käyttämän Kilpi-sovelluksen tietokannan mukaan suomalaisille lähetetään juuri nyt sähköpostiviestejä, joissa väitetään, että heillä on uusi online-asiakirja Nordealta.

OmaKannan nimissä liikkuu tällä hetkellä paljon huijausviestejä, joissa pyydetään maksamaan erääntynyt lasku. Viesteissä ohjataan asiakkaita sivustolle, jossa rikolliset kalastelevat pankkitunnuksia ja henkilötietoja.

Erityyppiset huijaukset pankkien asiakkaita kohtaan ovat yleistyneet ja erityisesti huijauspuheluiden määrä on kasvanut voimakkaasti. Huijarit pyrkivät aiheuttamaan paniikkia ja kiireen tuntua kertomalla, että asiakkaan rahat ovat jollain tavalla vaarassa.

Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) nimissä on keväästä alkaen lähetetty yrityksille ja yhdistyksille huijaussähköposteja, joissa yrityksiä pyydetään päivittämään yrityksen tai yhdistyksen yhteys- ja muita tietoja.

Sijoitushuijauksissa ihmisiä houkutellaan sijoittamaan aluksi yleensä hyvin mitättömiltä vaikuttavia, pieniä summia rahaa eri kanavia pitkin. Ajan myötä heitä painostetaan sijoittamaan yhä suurempia summia voittojen kotiuttamiseksi. Poliisi kehottaa keskustelemaan yleistyneestä ilmiöstä lähipiirissä.

Nettikirpputorihuijaukset lähtivät Suomessa selkeään kasvuun viime kesän jälkeen. Usein rikolliset pyrkivät tekemään veloituksia uhrien korteilta. Nordea muistuttaa nettikirpputorilla myyviä, että korttitietoja tai pankkitunnuksia ei pidä antaa vastaanottaakseen maksun. Saapuvia maksusuorituksia ei myöskään tarvitse erikseen vahvistaa.

Erilaiset verkkohuijaukset ovat lisääntyneet Suomessa merkittävästi, ja niiden uutisoinnilla on ollut vaikutus suurimpaan osaan suomalaisista. Verkossa asioimisessa varovaisemmaksi ovat tulleet erityisesti naiset ja ikäihmiset, vähiten uutisoinnilla on taas ollut vaikutusta miehiin sekä kolmenkympin tienoilla oleviin.

Suomalaiset menettivät yli 16 miljoonaa euroa sijoitushuijauksissa viime vuonna. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin 90 prosenttia. Tiedot ilmenevät Finanssiala ry:n pankeilta keräämistä luvuista. Sijoitushuijaukset liittyvät tyypillisesti virtuaalivaluuttaan, johon sijoittamalla luvataan suuria pikavoittoja pienellä riskillä.

Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on saanut viime viikkoina ilmoituksia Suomi.fi-palvelun ja Osuuspankin nimissä lähetetyistä huijausviesteistä. Suomi.fi-palvelun nimissä liikkuva sähköpostiviesti kehottaa lukemaan viestin välittömästi. Sähköpostissa väitetään, että turvallisuussyiden tai teknisen virheen takia viestin voi lukea vain kirjautumalla toisaalla olevaan palveluun. Joissakin viesteissä on ollut mukana myös Suomen leijona lisäämässä viestin uskottavuutta.