Tukalan helteen on ennustettu jatkuvan osassa maata. Varoitus tukalasta helteestä annetaan, kun vuorokauden ylin lämpötila ylittää 27 astetta ja keskilämpötila on yli 20 astetta. Pitkittynyt helle lisää sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta erityisesti ikääntyneillä.

Pitkittyneestä, muutamia viikkoja kestävästä hellejaksosta voi Suomessa aiheutua tutkimusten mukaan jopa useampia satoja sairaalahoitojaksoja ja ennenaikaisia kuolemia. Vakavat terveyshaitat liittyvät yleensä siihen, että kuumarasitus pahentaa perussairauksien oireita.

Vakavien terveyshaittojen riskiä helteellä lisäävät esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, krooniset hengityselinsairaudet, munuaissairaudet, diabetes, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä hermoston sairaudet, kuten muistisairaudet.

Kuumuus ja hikoilusta aiheutuva nestevajaus voivat myös johtaa lämpösairauksiin, kuten lievään tai vakavampaan lämpöuupumukseen ja pahimmillaan jopa hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen, jos elimistön lämpötila nousee vaarallisen korkeaksi.

Voimakas helle voi olla terveysriski myös nuoremmille ja perusterveille, jos vaikutuksilta ei suojaudu riittävän hyvin. Haitoille alttiita ovat varsinkin vauvat ja pienet lapset, raskaana olevat sekä kuumissa olosuhteissa raskasta fyysistä työtä tekevät ja urheilevat.

Kuumarasitus voi myös väsyttää ja aiheuttaa uniongelmia, heikentää keskittymiskykyä sekä lisätä tapaturma-alttiutta.

Helteen pitkittyessä rakennukset voivat kuumentua voimakkaasti. Korkeat huonelämpötilat lisäävät terveyshaittojen riskiä, kun kuumarasitus lisääntyy eikä helpota yölläkään riittävästi. Haittojen ehkäisemiseksi on tärkeää pyrkiä pitämään sisätilat viileinä.

Kotien lisäksi sisätilojen viileyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja hoivalaitoksissa sekä lasten päivähoitopaikoissa.

– Auringonpuoleiset ikkunat tulisi suojata päivisin sälekaihtimien tai verhojen avulla. Ikkunat kannattaa sulkea, kun ulkoilma on sisäilmaa lämpimämpää ja tuulettaa sisätilat läpivedon avulla illalla tai yöllä ulkoilman viilennyttyä. Riskiryhmään kuuluvien kannattaa käyttää huoneilman jäähdytyslaitteita, jos se on mahdollista, sanoo THL:n johtava tutkija Timo Lanki tiedotteessa.

Myös ilmaa kierrättävä tuuletin helpottaa oloa, jos ilman lämpötila on alle 35 astetta. Tätä lämpimämmässä tuuletinta ei pidä kuitenkaan käyttää, sillä se lisää kehon lämpökuormaa.

Jos lämpötila nousee kotona tukalan kuumaksi, on hyvä viettää aikaa jossakin viileämmässä paikassa, kuten varjoisassa puistossa tai viilennetyssä julkisessa rakennuksessa.

Helteen pitkittyessä jokaisen on tärkeää huolehtia oman hyvinvoinnin lisäksi myös läheisistä, naapureista ja muista kanssaihmisistä. Haavoittuvimmassa asemassa ovat yksin asuvat ikääntyneet ja erityisesti he, joiden toimintakyky on merkittävästi heikentynyt fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuen.

– Riskiryhmiin kuuluviin kannattaa pitää yhteyttä päivittäin ja tarkistaa, että kaikki on hyvin. Läheiset ja myös naapurit voivat tukea kuumuudelta suojautumisessa ja tarvittaessa auttaa ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon, Lanki toteaa.

Jos heikosta toimintakyvystä kärsivän ikääntyneen asunto kuumenee voimakkaasti, on hyvä harkita mahdollisuutta tilapäismajoitukseen läheisten luona.

Terveydenhuoltoon kannattaa olla yhteydessä, jos ilmenee voimakkaita tai pitkittyneitä lämpösairauden oireita, perussairauden oireet selvästi pahenevat tai yleistila heikkenee. Yhteyttä tulisi ottaa ensisijaisesti puhelimella (oma terveysasema tai Päivystysapu p. 116117). Kiireellisissä tilanteissa tulee soittaa hätänumeroon 112.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)