Kevään kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus jäi historiallisen matalaksi. Äänioikeuttaan käytti vain 54,2 prosenttia suomalaisista – lähes prosenttiyksikön vähemmän kuin vuonna 2021, jolloin nähtiin 70 vuoden aallonpohja.

– Kyllä se on erittäin suuri pettymys, arvioi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tiedotteessa.

Äänestysaktiivisuudessa oli jälleen suuria kuntakohtaisia eroja. Joissakin kunnissa päästiin yli 70 prosentin, toisissa jäätiin selvästi alle 50:n. Äänestysaktiivisuus nousi 120 kunnassa (41 % kunnista) ja laski 166 kunnassa (57 % kunnista). Äänestysaktiivisuus nousi eniten Ranuan kunnassa ja laski eniten Pyhärannan kunnassa.

Tänä keväänä kuntavaalit järjestettiin ensimmäistä kertaa samaan aikaan aluevaalien kanssa. Tuplavaalien vaikutus näkyi ennen kaikkea aluevaaleissa, joiden äänestysprosentti nousi 4,2 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista vuodelta 2022.

– Kuntavaalit antoivat selvästi vetoapua aluevaaleille, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Äänestysaktiivisuudessa oli jälleen suuria kuntakohtaisia eroja. Joissakin kunnissa päästiin yli 70 prosentin, toisissa jäätiin selvästi alle 50:n. Ennakkoäänestys houkutteli tuttuun tapaan reilun neljänneksen äänestäjistä uurnille.

Korkein äänestysprosentti kirjattiin Luodossa (77,7 %) ja matalin Kajaanissa (45,3 %). Yli 70 prosentin äänestysaktiivisuuteen yllettiin seitsemässä kunnassa – vuonna 2021 tällaisia kuntia oli kymmenen. Samalla äänestysprosentti jäi alle 50:n peräti 31 kunnassa, kun edellisissä vaaleissa näin kävi 24 kunnassa. Koko maan äänestysprosentti oli 54,2. Kymmenen aktiivisimman kunnan joukkoon nousivat myös muun muassa Utsjoki, Kustavi, Kauniainen ja Kinnula, kun taas matalimpia lukuja mitattiin Haminassa, Suonenjoella, Nurmeksessa ja Vantaalla.

Kunnan koko vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen, mutta ei yksiselitteisesti. Äänestysaktiivisuus oli korkeimmillaan alle 2 000 asukkaan kunnissa (61,0 %) ja matalimmillaan 50 001–100 000 asukkaan kunnissa (50,8 %). Kuntien välillä on kuitenkin huomattavaa vaihtelua myös saman kokoluokan sisällä.

Äänestysaktiivisuus nousi 120 kunnassa (41 % kunnista). Äänestysaktiivisuus laski 166 kunnassa (57 % kunnista). Äänestysaktiivisuus ennallaan kuudessa kunnassa. Äänestysaktiivisuus nousi eniten Ranuan kunnassa ja laski eniten Pyhärannan kunnassa.

– On tärkeää huomata, että vaikka kokonaisprosentti ei noussut, monessa kunnassa tehdään määrätietoista ja hienoa työtä osallisuuden ja äänestämisen edistämiseksi, sanoo Pekola-Sjöblom.

Demokratia pysyy elinvoimaisena vain, jos ihmiset osallistuvat siihen.

– Kun yhä harvempi käyttää äänioikeuttaan, vaarana on, että päätöksenteko etääntyy arjesta. Kuntapolitiikka tarvitsee puolustajia – tavallisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita yhteisistä asioista, sanoo Karhunen.

Ehdokasmäärä ja äänestysprosentti ovat suoraan sidoksissa kunnan elinvoimaan.

– Jos ihmiset eivät lähde ehdolle ja äänestämään, on aiheellista kysyä, kokevatko he oman kuntansa enää tärkeäksi, Karhunen sanoo.

– On huolestuttavaa, jos paikalliset päätökset eivät enää innosta ja kiinnosta. Jokainen meistä käyttää kuntapalveluja, vaikka ei tule sitä ajatelleeksi. Kunnissa siis ratkaistaan monia arjen sujumisen kannalta tärkeimpiä asioita, Karhunen jatkaa.

Kuntaliiton tutkimusten mukaan aktiivisimpia vaikuttajia ovat korkeasti koulutetut ja iäkkäämmät kansalaiset.

– On hienoa, että he osallistuvat. Mutta tarvitsisimme mukaan kaikki ikäryhmät ja koulutustaustat – ja myös maahanmuuttajataustaiset. Osallistuminen kuuluu kaikille, sanoo Pekola-Sjöblom.

Vaikka suomalaiset luottavat instituutioihin, he eivät usko omaan vaikutusmahdollisuuteensa. Tämä ristiriita näkyy vaaliuurnilla – ja myös siinä, kuinka vaikeaa puolueiden on löytää ehdokkaita.

– Politiikka tuntuu monelle vieraalta. Ja se heijastuu muihinkin järjestäytyneisiin rakenteisiin: kirkkoon, yhdistyksiin ja puolueisiin. Tämä kehitys haastaa koko edustuksellisen demokratian toimivuutta, Pekola-Sjöblom toteaa.

– Kuntapolitiikka kaipaa avarakatseista keskustelua, ratkaisuhalukkuutta ja sitoutumista yhteiseen hyvään. Kuntien arki ei ole ääripäiden politiikkaa – se on hyvinvointia, turvallisuutta ja sujuvaa arkea, Pekola-Sjöblom muistuttaa.

Tutkimukset osoittavat, että ihmiset pitävät vaaleja edelleen tärkeimpänä vaikuttamiskeinona.

– Ihmiset toivovat kuitenkin enemmän suoria osallistumismahdollisuuksia. Kunnissa on tärkeää huolehtia, että ihmisillä on tilaa ja aitoa mahdollisuutta tulla kuulluiksi, Pekola-Sjöblom sanoo.

Yhteiskunnallista osallisuutta haastavat myös polarisaatio ja kuplautuminen. Mielipiteet jakautuvat yhä jyrkemmin, mikä kaventaa kykyä käydä rakentavaa keskustelua ja löytää yhteisiä ratkaisuja.

– Viimeaikainen tutkimus vahvistaa arkihavainnot: suomalaiset ryhmittyvät entistä enemmän samoihin mielipidekupliin. Kehitys vaikeuttaa yhteisen näkemyksen rakentamista ja voi lannistaa myös kokeneet päätöksentekijät. Tämä on näkyvissä esimerkiksi Kuntaliiton Kuntapäättäjätutkimuksessa, Pekola-Sjöblom toteaa.

Poliittinen ilmapiiri heijastuu eri tavoin eri kokoisiin kuntiin. Pienemmissä kunnissa päätöksentekijöitä on vähemmän, ja poliittisen ilmapiirin kiristyminen voi nopeasti vaikuttaa koko kunnan toimintakulttuuriin. Suurissa kaupungeissa taas valtakunnan hallituspolitiikka saattaa leimata paikallista keskustelua.

Samaan aikaan kun poliittiset ääriliikkeet kansainvälisesti pyrkivät rapauttamaan kansalaisten luottamusta keskeisiin instituutioihin, Suomessa tilanne on toistaiseksi toinen. Luottamus yhteiskunnan rakenteisiin on pysynyt vahvana – ja sillä on merkitystä.

– Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on ollut pitkään luottamuksen kärkimaita. Tutkijat pohtivat, syntyykö luottamus instituutioihin siitä, että luotamme toisiimme – vai toisin päin. Joka tapauksessa luottamus on tärkein rakennuspalikka myös kuntademokratian tulevaisuudelle. Hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu kunnissa, Pekola-Sjöblom summaa.

Kunnat päättävät muun muassa koulutuksesta, kaavoituksesta, työllisyyden hoidosta, elinvoimasta, ympäristöstä ja kulttuurista.

– Kuntapäättäjien ratkaisuilla on suuri vaikutus siihen, millaisessa arjessa ihmiset elävät. Tulevat vuodet ovat monissa kunnissa taloudellisesti kireitä, joten kuntapäättäjien pöydällä on myös monissa kunnissa myös kiperiä valintoja, mihin panostaa ja mistä luopua, tuo esille Karhunen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)