Energiapoliittisissa ratkaisuissa tulee huomioida ihmisten erilaiset elämäntilanteet, taloudelliset resurssit, asumismuoto ja alueelliset erot, esittää satunnaisotannalla suomalaisista koottu kansalaiskokous. Kulutusjoustoratkaisujen edistämisen lisäksi energian varastointia tulee kansalaisten mukaan kehittää.

Suomen energiajärjestelmä on murroksessa, ja muutokset energiantuotannossa ja -kulutuksessa ulottuvat myös kotitalouksiin. Helmikuussa satunnaisesti valituista kansalaisista koottu kansalaiskokous otti kantaa siihen, mitkä ovat hyväksyttäviä keinoja ohjata kotitalouksien energiankäyttöä. Kansalaiskokouksen toteuttivat Turun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat yhteistyössä ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Kansalaiskokouksen kannanotto tukee ministeriöiden ajankohtaista energiapolitiikan valmistelua, kuten energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman laatimista.

Kannanottoa varten kansalaiskokous laati tilannekuvan siitä, mitä jokaisen Suomessa asuvan tulisi ymmärtää energiajärjestelmästä, sekä suosituksia keinoista ohjata kotitalouksien energiankäyttöä. Suosituksissaan kansalaiskokous ottaa kantaa neljään osa-alueeseen: kulutusjoustoratkaisujen edistämiseen, asumisen päästövähennystoimiin, energiaköyhyyden torjuntaan ja energianeuvonnan kehittämiseen.

Kulutusjoustoratkaisuihin liittyen kansalaiset suosittivat muun muassa, että energian varastointijärjestelmiä tulee kehittää, jotta hintojen vaihtelu tasaantuu ja kulutusjouston tarve vähenee. Kehittämistä vaativat myös kulutusjoustoon kannustavat hinnoittelumallit, jotta voimakkaiden hintavaihteluiden riski ei ole kokonaan kuluttajan harteilla.

Konkreettisena ratkaisuna kulutusjoustojen edistämiseen kansalaiset ehdottivat “avaimet käteen” -palveluiden tarjoamista kuluttajille helpottamaan kulutusjouston toteuttamista. Kulutusjoustoratkaisujen tulisi olla helposti verrattavia hinnoitteluiltaan ja niille tulisi olla määritetyt yhteensopivuusstandardit, jotta laitteistot eivät ole riippuvaisia tietyistä ohjelmistopalveluntarjoajista.

Asumisen ilmastotoimiin liittyen kansalaiset totesivat yleisesti, että energiapoliittisissa ratkaisuissa tulee huomioida ihmisten erilaiset elämäntilanteet, taloudelliset resurssit, asumismuoto ja alueelliset erot. Lisäksi he peräänkuuluttivat hallituskaudet ylittäviä päätöksiä asuinrakennuksia koskien, sillä asuinrakennusten elinkaari on pitkä.

Kansalaiskokouksen kannanoton mukaan energiaköyhyys ja siihen johtavat syyt pitää tunnistaa, jotta tuet voidaan kohdentaa haavoittuvassa asemassa oleville. Kansalaiset suosittivat muun muassa energia-avustuksien kohdentamista lämmitysjärjestelmien uudistusten lisäksi pienempiinkin remontteihin, jotta tuet tavoittavat kansalaiset laajemmin. Tarpeellisiksi nähtiin myös valtion takaamat matalakorkoiset lainat energiauudistuksiin asuinmuodosta riippumatta.

Energianeuvonnan osalta painotettiin muun muassa selkeyttä ja ymmärrettävyyttä sekä neuvonnan kokoamista yhteen paikkaan, josta sekä valtakunnalliset että alueelliset tiedot ovat helposti saatavilla. Energianeuvontaa ja kulutusjoustoista tiedottamista voisi tehostaa tarjoamalla selkeitä ja kohdennettuja tietopaketteja asunnon ostajille, vuokralaisille ja eri asumismuodoille.

Osallistujat hyväksyivät kannanoton yksimielisesti. Se on julkaistu kokonaisuudessaan kansalaiskokouksen verkkosivulla.

Kutsu kansalaiskokoukseen lähetettiin 8 000 satunnaisesti valitulle suomalaiselle ympäri maan. Kutsutuista vapaaehtoisiksi ilmoittautui lähes 200 henkilöä, joista valittiin kiintiöinnin ja satunnaisotannan avulla Suomen väestöä mahdollisimman hyvin edustava osallistujajoukko asuinpaikan, iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan. Osallistujiksi valittiin noin 70 vapaaehtoista, joista kokoukseen osallistui lopulta 54.

Kansalaiskokouksen tapaamisissa osallistujat perehtyivät Suomen energiajärjestelmään ja energiankäyttöön taustamateriaalin avulla sekä kuulemalla asiantuntijoita ja esittämällä heille kysymyksiä. Osallistujat puntaroivat saamaansa tietoa ja eri näkökantoja pienryhmissä ja yhteiskeskusteluissa, joiden perusteella he laativat kannanoton päättäjille.

Kannanotto luovutettiin ympäristöministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle energia- ja ilmastopolitiikan valmistelun tueksi. Tutkijat julkaisevat kansalaiskokouksen toteutuksesta raportin myöhemmin kevään aikana.

Kannanotto julkistettiin 3. maaliskuuta Tiedekulmassa pidetyssä yleisötilaisuudessa. Tilaisuuden tallenne tulee katsottavaksi tapahtuman verkkosivulle ja Tiedekulman sivulle saman viikon aikana.

Kansalaiskokouksen järjestävät Turun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus osana Flaire-tutkimushanketta. Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Kansalaiskokous toteutetaan yhteistyössä Sitran, ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)