Puukauppa kuumeni viime vuonna – kuitu- ja energiapuu kallistuivat eniten

Kaikkien puutavaralajien hinnat nousivat viime vuonna poikkeuksellisen korkeiksi. Luonnonvarakeskuksen (Luke) puukauppatilastojen perusteella kuitupuun hinnat kohosivat eniten, pystykaupoissa edelliseen vuoteen verrattuna noin viidesosan. Metsäteollisuuden raaka-aineeksi ostetun teollisuuspuun kokonaismäärä ylitti edellisen vuoden ja edellisen viiden vuoden keskimääräiset lukemat viidesosalla. Metsähakkeen raaka-aineeksi hankitun energiapuun hinnat ja määrät olivat korkeimmat koskaan tilastoidut.

Suomen metsäteollisuuden tärkeimpien vientialueiden talous kääntyi viime vuoden alkupuoliskolla hitaasti kasvuun inflaation hidastuessa ja korkojen laskiessa. Kotimaan taloudessa näkyi muutoksia parempaan. Metsäteollisuustuotteiden kysynnän elpyminen heijastui kotimaiseen puukauppaan, kun sellun, papereiden ja kartonkien tuotantomäärien kasvu sekä sahatavaran vientihintojen vahvistuminen nostivat puun kysyntää ja hintoja. Myös kotimaisen tuotannon lisäykset ja vähentynyt puun tuonti ovat lisänneet kotimaisen puun tarvetta.

Kaikkien puutavaralajien pystykauppahinnat jatkoivat vuonna 2024 nopeaa nousua ja kohosivat kesäkuuhun asti. Havutukkien hinnat säilyivät vuoden jälkimmäisen puoliskon korkeina. Myös kuitupuun hinnat pysyivät huippulukemissa, vaikka laskivat hieman. Hankintakaupoissa hintojen nousu jatkui vuoden loppuun asti.

Keväällä puukauppaa tehtiin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kauppa kuitenkin lisääntyi selvästi kesäkuusta alkaen ja jatkui koko loppuvuoden vilkkaana. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla puukauppamäärä ylitti edellisen vuoden lukemat lähes puolella ja edellisen viiden vuoden keskiarvon neljäsosalla.

Pystykaupoissa kuusikuidun keskimääräinen hinta ylitti kesäkuussa 34 euroa, ja koko vuoden keskimääräinen hinta kohosi 32,7 euroon kuutiometriltä. Koivu- ja mäntykuitupuun hinnat olivat pari euroa matalammalla. Mäntykuitupuun keskihinta ylitti edellisen vuoden lukemat reaalisesti 20 prosentilla, ja muilla kuitupuilla nousu oli lähes yhtä iso.

Hankintakaupoissa kuusikuitupuun kuukausihinnat nousivat korkeimmillaan lähes 54 euroon, koivun ja männyn noin 53 euroon. Koko vuoden keskimääräiset hinnat jäivät noin kolme euroa huippuhintoja alemmaksi. Se tarkoitti puulajeittain 8–11 prosentin reaalista nousua.

– Kuitupuun hinnat nousivat poikkeuksellisen paljon. Kuusikuidun pystykaupoissa vuosihinnat olivat edellisen kerran näin korkeita vuonna 2007. Männyn osalta saa mennä vuoteen 1990 ja koivulla 1980-luvun alkuun", kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Lukesta tiedotteessa.

Kuusitukin keskihinta nousi pystykaupoissa kuusi prosenttia 80,5 euroon ja mäntytukin seitsemän prosenttia 77,2 euroon. Havutukkien hinnat nousivat myös hankintakaupoissa, mutta vähemmän. Tukkien reaalihinnat olivat edellisen kerran näin korkealla vuosina 2007 ja 2008.

Viime vuosi oli poikkeuksellisen vilkas puukauppavuosi. Edellisvuoteen verrattuna teollisuuspuun ostomäärä lisääntyi 18 prosenttia ja edellisen viiden vuoden keskiarvoon verrattuna kasvua oli 20 prosenttia. Kokonaismäärä nousi tilastointihistorian toiseksi suurimmaksi ja jäi ainoastaan viisi prosenttia pienemmäksi kuin puukaupan huippuvuonna 2018.

Kaikkia puutavaralajeja ostettiin enemmän kuin edellisenä vuonna. Tukkipuun kauppa kasvoi 19 prosenttia ja pikkutukkien lähes yhtä paljon. Kuusikuitupuun ostomäärä suureni 21 prosenttia, mänty- ja koivukuitupuulla lisäys oli noin kymmenen prosenttia.

Puutavaralajeista ostettiin eniten kuusitukkia ja mäntykuitupuuta, kumpaakin lähes neljäsosa puukaupan kokonaismäärästä. Sahoille ja muuhun puutuoteteollisuuteen hankittavia tukkeja ja pikkutukkeja ostettiin yhteensä hieman enemmän kuin massateollisuuteen menevää kuitupuuta.

Energiapuun hinnat alkoivat kohota nopeasti vuonna 2022, ja nousu jatkui myös vuonna 2024. Hinnat kohosivat eniten pystykaupoissa, joissa karsitun energiapuun keskihinta nousi edellisvuodesta 27 prosenttia 25 euroon kuutiometriltä ja latvusmassan hinta 43 prosenttia lähes 11 euroon. Vuonna 2014 aloitetussa tilastossa ei ole koskaan ollut näin korkeita energiapuun reaalisia hintoja.

Myös ostetun energiapuun kokonaismäärä oli suurin koskaan tilastoitu. Se ylitti edellisen vuoden lukemat neljäsosalla ja viiden edellisen vuoden keskiarvon kahdella viidesosalla. Kasvu kohdistui pystykauppoihin, ja kuutiometreissä tarkasteltuna karsitun energiapuun, latvusmassan ja kokopuun ostot suurenivat melko tasaisesti.

Vuonna 2024 ostetusta energiapuusta oli latvusmassaa puolet ja karsittua rankaa yksi kolmasosa. Loppu oli lähes kokonaan karsimatonta kokopuuta, sillä kantojen energiakäyttö on vähäistä.

Hankintakaupoissa karsitun energia- ja kuitupuun keskimääräiset hinnat ovat olleet jo pitkään lähellä toisiaan, ja viime vuonna niiden ero oli koko maassa kuusi prosenttia. Pystykaupoissa kuitupuun hinta oli aikaisemmin energiapuuhun verrattuna moninkertainen, kunnes vuonna 2022 hintaero alkoi kaventua nopeasti.

– Vuoden 2024 pystykaupoissa karsitun energiapuun hinta jäi viidesosan kaiken kuitupuun keskimääräistä hintaa matalammaksi. Kun verrataan ensiharvennusten kuitupuuhun, niin hinnat olivat tasoissa, kertoo Torvelainen.

Tilastoitavat puukauppatiedot saadaan suurimmilta puun ostajilta ja metsänhoitoyhdistyksiltä. Aineistot kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta teollisuuspuusta ja puolet energiapuusta. Ilmoitetut puumäärät julkaistaan sellaisinaan, eikä niitä laajenneta vastaamaan kaikkea yksityismetsien puukauppaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Yhdistykset vaikeuksissa yhdistysten luvatussa maassa

Suomi on yhdistysten luvattu maa ja joidenkin mielestä niitä on aivan liikaakin. Monet yhdistykset toimivat jäsenmaksutulojensa ja valtion sekä kuntien avustuksien tuella. Nyt näitä tukia ollaan voimakkaasti leikkaamassa valtion ja kuntien taloudellisten ongelmien vuoksi. Tämä johtanee monien yleishyödyllistenkin yhdistysten toiminnan supistamiseen ellei peräti lakkauttamiseen.

OAJ antoi syksyn neljännen lakkovaroituksen ammattikorkeakouluihin

Ammattikorkeakoulujen työriitaan ei ole vieläkään löytynyt ratkaisua. OAJ antoi 7. syyskuuta syksyn neljännen lakkovaroituksen ammattikorkeakouluihin. Jos sopua ei synny, uusi kolmipäiväinen lakko alkaa 22. syyskuuta.

Rantakäärme luikerteli rivitaloasunnon sähköhellan uumeniin Halisissa

Rantakäärme luikerteli rivitaloasunnon sähköhellan uumeniin Hehtokadulla Halisissa maanantaina illalla.

Pieni tukos voi johtaa suureen vesivahinkoon

Sadevesikourut saa helposti puhtaaksi esimerkiksi pyöreäpäisellä WC-harjalla. Roskien poistaminen niistä ennen pakkasia on tärkeää, jotta roskat eivät jäädy ja tuki vesikouruja.

Sadevesikouruihin kertyvät lehdet ja neulaset voivat aiheuttaa vahinkoja, jotka paljastuvat vasta kuukausien päästä. Alle tunnin huoltotoimella voi välttää tuhansien eurojen korjauslaskun.

Poliisi pysäytti Paraisilla viritetyn mopon, kuski 15-vuotias

Poliisi tapasi sunnuntaina illalla Paraisilla 15-vuotiaan pojan, jonka mopo oli viritetty kulkemaan 95 kilometrin tuntinopeutta. Mopoon oli tehty sellaisia rakenteellisia muutoksia, että se luokitellaan kevytmoottoripyöräksi. Tämä vuoksi poikaa epäillään kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

TPS muistaa entistä puheenjohtajaansa hiljaisella hetkellä

Reijo Toivonen. Kuva on vuodelta 1995.

Turun Palloseuran jalkapallojaoston entinen puheenjohtaja Reijo Toivonen on menehtynyt 89 vuoden iässä. Toivonen toimi 1970-luvulta aina 1990-luvulle Turun Palloseuran jalkapallojaoston sihteerinä ja puheenjohtajana. Hän oli seuran miesten edustusjoukkueen joukkueenjohtajana mestaruusvuosina 1972 ja 1975.

Kupittaan kärjen kannen rakennustyöt jatkuvat rata-alueella

Kupittaan kärjen joukkoliikennekannen tukitelineen rakennustyöt alkoivat heinäkuussa ja etenevät syyskuussa rata-alueelle. Taustalla kohoaa Taito-kampus, jossa runkotöitä tehdään neljännessä kerroksessa.

Kupittaan ja Itäharjun yhdistävän joukkoliikennekannen rakennustyöt jatkuvat rata-alueella syyskuussa. Työvaiheeseen kuuluu melua ja tärinää aiheuttavaa paalutusta, jota tehdään yöaikaan maanantaista 14. syyskuuta alkaen arviolta noin kahden viikon ajan. Paalutukset jatkuvat päivätöinä arviolta marraskuuhun saakka.

Turussa kuvattu The Last Light of Summer yhdistää muodin, hevostaiteen ja Artukaisten historiallisen miljöön

Aada Uhlgrén ja Guizo da Fareja.

Turussa toteutettu muotihenkinen hevosaiheinen kuvasarja The Last Light of Summer tuo yhteen pohjoismaisen luonnon, pelkistetyn nykytyylin sekä naisen ja hevosen välisen sanattoman yhteyden. Luovan suunnittelijan Aada Uhlgrénin ja valokuvaaja Emilia Hynnisen yhteistyönä syntynyt sarja kuvattiin Artukaisissa, historiallisessa kartano- ja hevosmiljöössä.

Auto ulos Tampereen valtatieltä lentoaseman rampissa, kuski jäi jumiin autoon

Poliisi sai iltapäivällä kolmen jälkeen ilmoituksen kyljellään makaavasta henkilöautosta Tampereen valtatiellä lentoaseman rampissa. Pelastuslaitos on tapahtumapaikalla poliisin kanssa ja irrottaa kuljettajaa autosta.

Eteislepatus aiheuttaa pienemmän aivoinfarktiriskin kuin eteisvärinä

Laaja rekisteritutkimus tuo uutta tietoa kahden yleisen sydämen rytmihäiriön eroista. Tulokset auttavat arvioimaan verenohennuslääkityksen hyötyjä ja haittoja entistä yksilöllisemmin.

Vähäjoen ylittävä kevyen liikenteen silta poissa käytöstä

Vähäjoen ylittävä kevyen liikenteen silta Krapupuistikon kohdalla poissa käytöstä 7.–18. syyskuuta. Sillalla tehdään korjaustöitä.

Kittuisten yhteysaluslaiturin jatkosta keskustellaan sidosryhmien kanssa

Lounais-Suomen elinvoimakeskus on purkamassa Houtskarissa Kittuisten vanhan yhteysaluslaiturin. Laituri on huonokuntoinen ja se on riski Korppoon–Houtskarin väliselle maantielauttaliikenteelle. Yhteysalusliikenteellä ei ole enää käyttöä laiturille. Purkutyön käynnistyttyä elinvoimakeskus sai tietoa laiturin muista käyttötarpeista. Elinvoimakeskus on keskeyttänyt laiturin purkutyöt ja keskusteluja käydään vielä sidosryhmien kanssa ennen töiden jatkumista.

Osa Vuolahdentietä otetaan työalueeksi Kuusistossa

Osa Vuolahdentietä otetaan työalueeksi Kuusistossa keskiviikosta 9. syyskuuta lähtien. Järjestelyn arvioidaan kestävän muutaman viikon ajan.

Älylasit mullistavat yritysvakoilun

Älylasit päässä pahantahtoinen toimija voi kerätä toimitiloista hetkessä tietoa esimerkiksi näytöiltä, kulunvalvontakäytännöistä ja kohtaamiltaan ihmisiltä. Älylasien kautta tietoja voi päätyä myös tahattomasti vääriin käsiin. Työpaikoilla on nyt aika herätä pohtimaan riskejä, sanovat LähiTapiolan asiantuntijat.

Alkoholista kannattaa luopua jo raskautta suunnitellessa

Varhainen kehitysvaihe on erityisen herkkä, ja alkoholi voi vaikuttaa sikiön kehitykseen jo aivan raskauden alussa.

Alkoholista luopuminen jo raskautta suunniteltaessa on tärkeä tapa suojata kehittyvää lasta. Asiasta muistutetaan FASD-päivänä 9. syyskuuta, jolloin alkoholinmyynti aloitetaan yhdeksän minuuttia tavallista myöhemmin.

Sähköautojen kysyntä ennätysvahvaa

Elokuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 51,6 prosenttia oli täyssähköisiä. Heinäkuu oli historiallisesti ensimmäinen kerta Suomessa, kun kuukausitasolla yli puolet uusista ensirekisteröidyistä autoista oli täyssähköisiä.

Ero tapahtuu yhä useammin jo vauva-aikana

Perheet tarvitsevat matalan kynnyksen tukea vauva-aikana.

Yhä useampi vanhempi eroaa jo raskausaikana tai lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana. Ilmiö näkyy Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluissa, joissa apua saaneiden määrä on kasvanut tänä vuonna lähes viidenneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Pikkulapsiperheiden lisääntyvät erot kertovat kasvavasta kuormituksesta elämänvaiheessa, jossa vanhemmuus, työelämän paineet ja taloudellinen epävarmuus kasaantuvat samaan aikaan.

Kuluttajalla uusi mahdollisuus saada hajonnut laite korjatuksi

Tavaran valmistajalla voi olla velvollisuus korjata esimerkiksi normaalin kulumisen vuoksi vioittunut kodinkone myös silloin, kun kuluttajalla ei ole kuluttajansuojalain tai takuun perusteella oikeutta maksuttomaan korjaamiseen. Valmistaja voi periä korjauksesta kohtuullisen maksun.

Näköislehti

Urheilu

TPS muistaa entistä puheenjohtajaansa hiljaisella hetkellä

Reijo Toivonen. Kuva on vuodelta 1995.

Turun Palloseuran jalkapallojaoston entinen puheenjohtaja Reijo Toivonen on menehtynyt 89 vuoden iässä. Toivonen toimi 1970-luvulta aina 1990-luvulle Turun Palloseuran jalkapallojaoston sihteerinä ja puheenjohtajana. Hän oli seuran miesten edustusjoukkueen joukkueenjohtajana mestaruusvuosina 1972 ja 1975.

Mika Kuronen kohtaa Rami Hietaniemen karate combat -säännöillä

Mika Kuronen.

Hamara MMA:n promoottori Mika Kuronen ottelee 12. syyskuuta Helsingissä. Vastaansa Kuronen saa kreikkalaisroomalaisen painin MM-pronssimitalisti Rami Hietaniemen , joka on viritellyt viime aikoina vapaaottelu-uraa. Hietaniemen debyytti peruuntui aiemmin kesällä selkäongelmien vuoksi.

Inter varmisti itselleen paikan kauden 2026–27 eurocupien karsintoihin

Inter on jo varmistanut pääsyn europelien karsintoihin ensi kaudella.

FC Inter voitti lauantaina Suomen Cupin ja varmisti sen myötä itselleen paikan kauden 2026–27 eurocupien karsintoihin.

Otteluanalyysi: Interille Suomen Cupin voitto maratonottelussa

Alie Conteh teki voittomaalin Suomen Cupin finaalissa.

Inter kaatoi HJK:n Suomen Cupin finaalissa Tampereella. Mestaruus oli Interin seurahistorian kolmas. Interillä on edelleen mahdollisuus myös kotimaiseen triplaan, sillä talvella Inter voitti Liigacupin.

Tomi Kalliosta Jääkiekkoleijona numero 290

Suomen Jääkiekkomuseo ry:n hallituksen asettama aatelointitoimikunta on valinnut kuusi uutta Jääkiekkoleijonaa. Uusiksi Jääkiekkoleijoniksi numeroilla 287–292 valittiin Marko Anttila , Valtteri Filppula , Juuso Hietanen , Tomi Kallio , Sami Lepistö ja Jukka Toivakka . Viimeksi mainittu valittiin vaikuttaja-kategoriassa Jääkiekkoleijonaksi. Muut saivat kunnian pelaajaurien meriittien vuoksi.

Puukkokatsomo: Interin väkevä vuosi

Alie Conteh, Ilari Kangasniemi ja Jussi Niska.

Vaikka Inter ei Konferenssiliigan liigavaiheeseen selvinnytkään, oli joukkueen suoritus kansainvälisissä otteluissa erinomainen. Vastaava menestys on ollut turkulaisittain äärimmäisen harvinaista.