Puulämmittämiseen liittyvät palovahingot korostuvat Pohjola Vakuutuksen vahinkodatassa. Tulisijan liika lämmittäminen on yksi riskeistä.

Suomessa lämmitysjärjestelmät aiheuttavat harvoin paloriskejä. Lämmitysjärjestelmiin liittyvissä tulipaloissa kyse on usein joko inhimillisestä virheestä tai jonkinlaisesta viasta lämmitysjärjestelmässä. Yksi lämmitysjärjestelmä on kuitenkin muita riskialttiimpi.

– Puulämmittäminen korostuu selvästi vahinkodatassa. Muiden lämmitysmuotojen aiheuttamat vahingot ovat selvästi harvinaisempia. Tilastojemme mukaan viime vuoden tammikuun kovilla pakkasilla kotitalouksille tapahtui rakennusten palovahinkoja puolet enemmän kuin vuonna 2023 vastaavana ajankohtana, Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Sini Kujala kertoo tiedotteessa.

Kuluvan vuoden alku on ollut huomattavasti leudompi, mikä näkyy myös vahinkotilastoissa: tammikuussa sattui peräti sata palovahinkoja vähemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan

Pakkaskaudella syttyneiden tulipalojen syy oli useimmiten varomaton tulenkäsittely ja inhimilliset virheet.

– Tulipaloista johtuvat omaisuusvahingot voivat nousta satoihin tuhansiin euroihin, ja riskinä ovat myös henkilövahingot. Puulämmittäminenkin on kuitenkin täysin turvallinen lämmitysmuoto, kunhan tulisija on asennettu oikein ja turvaetäisyydet ympäröiviin rakenteisiin on huomioitu. Tulipesää tulee myös osata käyttää oikein, sanoo Kujala.

Pohjola Vakuutuksen vahinkodatasta käy ilmi muun muassa se, että takkoja lämmitetään liian kuumiksi.

– Monelle tulisijan lämmittäjälle saattaa tulla yllätyksenä tieto, että tulisijoja on eri tehoisia ja niitä tulee lämmittää käyttöohjeidensa mukaisesti. Tulisijan liika lämmittäminen voi vaurioittaa takan rakenteita ja hormia, joka saattaa halkeilla ja kipinät pääsevät rakenteisiin, Kujala varoittaa.

Talven jälkeen kesämökille palatessa pitkään käyttämättömänä olleiden tulisijojen lämmittäminen tulee aloittaa pikkuhiljaa.

– Kylmä hormi halkeaa helposti, jos tulisijaa lämmitetään liian nopeasti liian kuumaksi. Kylmän ja kostean tulisijan liian nopeassa lämmittämisessä piilee myös riski ilmalukkoon. Ilmalukko voi aiheuttaa mittavan savuvahingon, varoittaa Kujala.

Ilmalukko syntyy, kun kylmää ja kosteaa tulisijaa lämmitetään liian nopeasti. Hormi näyttää ensin vetävän hyvin, mutta pölläyttääkin sitten kaikki savut sisälle.

Tulisijaa ei saa koskaan jättää palamaan vartioimatta.

Varmista, että tulisijan edustalla ei ole mitään palamisherkkää materiaalia, kuten halkoja, muoviesineitä tai mattoja.

Jäähdytä tuhka aina tulipesässä, minkä jälkeen nosta se palamattomaan kannelliseen metalliastiaan ja vie astia erilleen rakennuksista.

Huolehdi säännöllisestä nuohoamisesta. Nuohous tulee suorittaa vakituisessa asunnossa vuoden välein ja vapaa-ajan asunnossa kolmen vuoden välein. Ympärivuotisessa käytössä oleva vapaa-ajan asunto on nuohottava kerran vuodessa.

Hormin puhdistuksen lisäksi nuohoukseen kuuluu myös hormin ja tulisijojen kunnon tarkastaminen. Nuohoojalta saa tietoa esimerkiksi hormin rapautumisesta ja mahdollisista halkeamista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)