Opiskelukykyyn vaikuttavat omat voimavarat ja motivaatio ovat parantuneet korkeakouluopiskelijoilla koronavuosien jälkeen. Korkeakouluopiskelijoista kaksi kolmasosaa tuntee opiskeluintoa. Opiskeluinnokkuus on lisääntynyt kolmessa vuodessa yhdeksän prosenttiyksikköä. Opiskelu-uupumus on puolestaan vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä, vaikka opiskelu-uupumusta tuntee edelleen 35 prosenttia korkeakouluopiskelijoista.

Tulokset selviävät THL:n toteuttamasta Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT), joka toteutettiin keväällä 2024. Siihen osallistui 3 600 iältään 18–34-vuotiasta opiskelijaa korkeakouluista ympäri Suomen.

Myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) opiskelijoilla teettämän terveyskyselyn perusteella opiskelijoiden arviot omasta opiskelukyystä ovat nousseet korona-ajan jälkeen. Opiskelijoiden arviot omasta otteesta opintoihin ja luottamus oman terveyden yllä pysymiseen ovat parantuneet viimeisen neljän vuoden aikana.

Opiskelukykyyn vaikuttaa siis myös terveys. KOTT-tutkimuksen tulosten perusteella korkeakouluopiskelijoiden todettujen neuropsykiatristen häiriöiden määrä on kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Myös YTHS:n käyntitilastojen perusteella opiskelijat ovat hakeutuneet YTHS:ään neuropsykiatrisen häiriön tutkimiseksi moninkertaisesti koronaa edeltävään aikaan nähden.

KOTT-tutkimuksen tulosten perusteella korkeakouluopiskelijoilla on kasvanut Kelan kuntoutuspalvelujen tarve. Noin viidesosa opiskelijoista kokee tarvitsevansa kuntoutuspalveluja. YTHS:n oman seurannan mukaan myös YTHS:n järjestämien opiskeluterveysneuvottelujen määrä lähes kaksinkertaistui vuoden 2024 aikana. Opiskeluterveysneuvottelu on opiskelijan, koulun ja YTHS:n välinen pysähtyminen opiskelijan opiskelukyvyn tukitoimien kartoittamiseksi ja opiskelun edistymisen turvaamiseksi. YTHS oli mukana 472 opiskeluterveysneuvottelussa vuoden 2024 aikana.

– Sekä opiskeluvaikeuksien syiden selvittelyyn hakeutuneiden määrän kasvu että opiskeluterveysneuvottelujen yleistyminen voivat kertoa siitä, että opiskelijat haluavat aiempaa aktiivisemmin selvittää opiskeluvaikeuksien taustalla olevia syitä. On hienoa, että opiskelijat osaavat hakea apua eivätkä jää yksin opiskeluun liittyvien haasteiden kanssa, sanoo YTHS:n opiskeluyhteisötyön asiantuntija Jonna Kekäläinen tiedotteessa.

– Olemme havainneet, että opiskelijoista tärkeimpiä opiskeluintoa ylläpitäviä tekijöitä ovat oman korkeakoulun tuki opiskelujen edistämisessä sekä opiskelijan integroituminen korkeakouluyhteisöön. Ne ovat helppoja opiskelukykyä ylläpitäviä tukimuotoja, jotka pitävät huolta siitä, että opiskelut etenevät ja opiskelija myös valmistuu terveenä työelämään, Kekäläinen sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)