Puiden kuolleisuus on 2000-luvulla lisääntynyt. Kasvaneen kuolleisuuden syinä pidetään pääasiassa kuivuutta, helleaaltoja, tuholaisia ja metsäpaloja. Kaikki nämä tekijät ovat yleistyneet ilmastonmuutoksen myötä. Tammikuussa Urban Forestry and Urban Greening -lehdessä julkaistu tutkimus kartoittaa sitä, mitkä tekijät vaikuttavat Helsingin keskuspuiston puiden kuolleisuuteen.

Tutkimuksessa käytettiin ilmakuvia 16 vuoden ajalta, vuosilta 2005–21. Kuolleet puut tunnistettiin ilmakuvista visuaalisesti ilman tekoälyn apua. Havaittuja puiden kuolemia verrattiin tietoihin puulajeista, kasvupaikan maaperästä, lämpötila- ja sadeoloista ja kuivuusindekseistä.

Kysymys keskuspuiston puiden kuolleisuuden taustalla vaikuttavista tekijöistä on ajankohtainen.

– Puukuolleisuuden on havaittu lisääntyneen Helsingin keskuspuiston alueella viime vuosina, minkä vuoksi pidimme tärkeänä selvittää, mitkä tekijät ovat muutoksen taustalla, sanoo artikkelin pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Johanna Jääskeläinen Itä-Suomen yliopistosta tiedotteessa.

Tutkimus auttaa arvioimaan myös tulevaisuuden riskejä. Se osoittaa, että erityisen suuri kuolleisuusriski on kuivilla paikoilla kasvavilla männyillä.

– Tulokset väheksyvät kuitenkin kuusikoiden riskejä. Männyillä on syvät paalujuuret, ja ne pysyvät pystyssä kuolleina kuusia pidempään, joten ne havaitaan paremmin ilmakuvaseurannassa, sanoo toinen artikkelin kirjoittaja, metsien terveyden ja kaukokartoituksen apulaisprofessori Samuli Junttila Itä-Suomen yliopistosta.

Kuusten suurin kuolleisuusriski tulevaisuudessa liittyy kirjanpainaja-kaarnakuoriaiseen (Ips typographus), jonka populaatiokoot, lisääntyminen ja sukupolvien määrät ovat eteläisessä Suomessa nopeassa kasvussa, niin ikään ilmaston lämpenemisen seurauksena.

Junttilan mukaan tulokset on tärkeä ottaa huomioon, kun Helsinki miettii omien hiilineutraalisuustavoitteidensa saavuttamista. Tuloksia voi käyttää apuna kaavoituksessa ja suunnittelussa, koska sen avulla voidaan päättää suojella hyviä, tulevaisuudessakin kestäviä kasvupaikkoja.

Tämä ei Junttilan mukaan tarkoita, että riskikasvupaikkojen puustoa pitäisi väheksyä. Metsät sitovat hiilidioksidia, ja näin hillitsevät ilmaston lämpenemistä. Tutkimusten mukaan puusto viilentää paikallisesti kaupungeissa ilmastoa, ja ehkäisee kaupungeissa tukalaa lämpösaarekeilmiötä. Kaupunkipuut suojaavat kuumuusriskeiltä sekä ihmisiä että kuivien paikkojen puustoa.

– On hyvä muistaa, että latvuspeitteisyyden vaaliminen vähentää puukuolemia, Junttila sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)