Kotitaloudet maksoivat sähköenergiasta viime vuonna keskimäärin 15 prosenttia edellistä vuotta vähemmän, sähkölämmittäjälle hinta laski reilut 14 prosenttia. Hintaa laskivat halvemmat pörssihinnat sekä kotitalouksien siirtymiset aiempaa edullisempiin uusiin sähkösopimuksiin. Sähkön siirtohinnat nousivat keskimäärin hieman yli kaksi prosenttia. Suomalaisen kuluttajan sähköstä maksama kokonaishinta on hieman alle EU:n keskiarvon​.

Sähkön johdannaismarkkinahintojen vakautuminen tasoitti uusien määräaikaisten sähkösopimusten hintaa. Sähkölämmittäjille uudet kahden vuoden määräaikaiset sopimukset olivat 6,3 prosenttia aiempaa vuotta edullisempia, muille kotitalouksille hinta laski vajaan prosentin. Uusien toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten tarjoushinnat laskivat kotitalouksille 20,5 prosenttia ja sähkölämmittäjille 16,2 prosenttia vuonna 2024. Uusien toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hinnat ovat laskeneet energiakriisin jälkeen määräaikaisia sopimuksia hitaammin, ja vasta nyt kuluneen vuoden aikana eri sopimustyyppien väliset hintaerot ovat tasoittuneet.

Kuluttajille on yhä useammin tarjolla myös uudenlaisia sopimustyyppejä: hybridisopimuksessa kiinteän hinnan lisäksi maksetaan kulutuksen ajoitukseen perustuvaa kulutusvaikutusosuutta. Hybridisopimuksia voi nyt vertailla omana tuoteryhmänään Energiaviraston hintavertailupalvelussa. Ensimmäiset tilastot sopimustyypin yleistymisestä virasto julkaisee loppukeväästä.

Sähkön kokonaishinta (sähköenergia, siirto ja verot) laski kotitalouksilla keskimäärin 6,6 prosenttia ja sähkölämmittäjillä 6,8 prosenttia vuonna 2024. Kotitalouksien sähkölasku pieneni edellistä vuodesta keskimäärin 75 euroa ja sähkölämmittäjän 210 euroa.

Sähkön siirtohinnat nousivat hieman yli kaksi prosenttia. Kotitalouksien siirtohinta nousi keskimäärin 2,1 prosenttia ja sähkölämmittäjien 2,4 prosenttia. Muutokset olivat siis maltillisia, vaikka verkkoyhtiöistä 60 prosenttia nosti sähkön siirtohintaa keskimäärin 4,7 prosentilla. Kaupunkimaiset yhtiöt korottivat hintoja lähes maaseudun yhtiöiden tahdissa pienemmästä hinnoitteluvarasta huolimatta. Pitkällä aikavälillä siirtohintojen nousua hillitsevät Energiaviraston vuonna 2024 hinnoittelun valvontamenetelmiin tekemät muutokset.

Sähkön tukkuhinnan keskiarvo laski viime vuonna Suomessa jo energiakriisiä ja koronaa edeltävälle tasolle, 46 euroon megawattitunnilta. Hintavaihtelut Suomen alueella kuitenkin voimistuivat entisestään erityisesti tuulivoiman kasvaneen osuuden myötä. Katkokset voimalaitosten ja siirtoyhteyksien toiminnassa sekä pidemmät kylmät jaksot vahvistivat hintojen vaihtelua. Tuntihintojen suhteellinen vaihtelu oli Suomessa voimakkainta koko EU:ssa. Samoin negatiivisten tuntihintojen määrä oli Suomen alueella EU:n suurin. Hintavaihtelut tulevat jatkumaan markkinoilla. Hintapiikkien tasaamiseksi tarvitaan edelleen kulutuksen joustoa ja hintavaihtelut kannustavat puolestaan energiavarastojen ja joustavan kysynnän investointeihin.

Suomen oman sähköntuotannon määrä pysyi viime vuoden ennallaan. Vajaa neljä prosenttia kasvanut sähkönkulutus katettiin kesän ja kevään ajan nettotuonnilla, kunnes oma tuulivoimatuotanto kasvoi vuoden loppupuolella. Kotimaisesta sähköstä jo 93 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla. Suomi on sähköntuotannossa lähes omavarainen kulutushuippuja lukuun ottamatta.

– Nykyinen sähkömarkkinamalli toimii hyvin eikä suuriin muutoksiin ole tarvetta. Voimakkaiden hintavaihteluiden vuoksi energiamarkkinoille tarvitaan kuitenkin vielä merkittävästi lisää investointeja joustavan tuotannon ja kulutuksen sekä energiavarastojen ja siirtoyhteyksien lisäämiseksi, korostaa Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi tiedotteessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)