Turun kaupunki aikoo sulkea Paattisten, Maarian ja Teräsrautelan nuorisotilan tämän vuoden aikana. Niiden toiminta ja henkilökunta keskittämistä muihin nuorisotiloihin. Samalla työtapoja uudistettaisiin. Alueiden nuorille luvataan jatkossakin runsaasti palveluja.

Uudistuksen suunnittelun pohjaksi on kerätty taustatietoa muun muassa nuorilta, nuorisotyöstä, tiloista, kustannuksista, järjestöjen tarpeista ja väestökehityksestä. Asia esiteltiin viime marraskuussa Turun kaupunginhallitukselle, joka pyysi esityksestä lausunnot kulttuuri- ja nuorisolautakunnalta, kasvatus- ja opetuslautakunnalta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnalta. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa ja saadut lausunnot nuorisopalvelujen kehittämiseksi kokouksessaan 13. tammikuuta.

Kaupunginhallitus edellyttää, että jatkovalmisteluissa otetaan huomioon, että nuorisotoimintaan käytettävä panostus Turussa ei laske, vaan säästyvät ulkoiset ylläpito- ja muut kustannukset luovuttavista tiloista kohdistetaan nuorisotyöhön. Paattisten alueella jatketaan alakouluikäisten nuorisotyön toimintamallia koulun tiloissa. Kaupunginhallitus edellyttää myös, että jatkovalmisteluissa huomioidaan koko Turun palveluverkko.

Osana Nuorisotyö 2025 -kehittämistyötä on tehty palveluverkkoselvitys, jonka tavoitteena on kehittää nuorisotilatoimintaa ja muokata alueellista nuorisotilaverkostoa. Yli-Maarian Ypsilon jää pohjoisen Turun kokoavaksi nuorisotilaksi. Maarian ja Paattisten nuorisotilojen toiminta kohdennettaisiin sinne. Teräsrautelan nuorisotilan toiminta kohdennettaisiin Runosmäen Riimiin ja Aunelan nuorisotilaan. Myöhemmässä vaiheessa tarkastellaan ostopalvelujen ja itse tuotettujen palveluiden suhdetta sekä keskustan alueen nuorisotiloja ja -toimintaa.

Nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio painottaa, että vaikka osasta nuorisotiloja luovuttaisiin, alueen nuorille olisi silti tarjolla paljon erilaisia palveluja. Esimerkiksi nuorisopalvelujen järjestämät kokoavat palvelut, kuten retket ja tapahtumat, digitaalinen nuorisotyö ja verkon pelitoiminta olisivat edelleen nuorten käytettävissä. Lisäksi alueilla on tarkoitus järjestää toimintaa muun muassa loma-aikoina.

– Tuotamme alueille myös tarvittaessa erityisnuorisotyötä, jalkautuvaa nuorisotyötä ja etsivää nuorisotyötä. Pyrimme myös lisäämään nuorten palveluita alueilla solmimalla kumppanuuksia kolmannen sektorin ja kaupungin eri toimijoiden kanssa, sanoo Lehtiö-Vainio tiedotteessa.

Nuorisopalveluiden nykyinen tiukasti nuorisotiloihin sidottu toimintamalli ei kaupungin arvion mukaan ole mahdollistanut nuorten tarvitsemaa palvelujen monimuotoisuutta.

– Nuorisotyön tulisi olla joustavaa ja ketterää, oikea-aikaista ja -paikkaista, erityisesti tilanteessa, jossa resurssien lisääminen on mahdotonta. Pyrimme muutoksilla nyt siihen, sanoo Lehtiö-Vainio.

Suunnitteilla olevien uudistusten tavoitteena on luoda aiempaa suurempia, kolmen henkilön työyksiköitä. Ne mahdollistavat muun muassa sen, että nuorisotilat ovat varmemmin avoinna. Kahden henkilön työyksiköissä nuorisotilaa ei voi työturvallisuussyistä pitää auki yhden työntekijän voimin, mikäli toinen työparista on jostain syystä yllättäen pois töistä.

Useamman henkilön yksiköt mahdollistavat myös monipuolisemman työotteen, kuten jalkautuvaa nuorisotyötä, pienryhmätyöskentelyä, koulussa työskentelyä ja osallistumista moniammatilliseen työhön ja alueiden kehittämiseen. Suuremmat yksiköt vahvistavat lisäksi työantajan pito- ja vetovoimaa.

Palveluverkkotyötä on tehty vuoden ajan keräämällä tietoa nuorista, nuorisotyöstä, tiloista, kustannuksista, järjestöjen tarpeista ja väestökehityksestä. Tietoja on verrattu muihin Suomen suuriin kaupunkeihin. Myös lapsia, nuoria ja kolmannen sektorin toimijoita on kuultu.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)