Suomessa tehtiin viime vuoden aikana 607 yrityskauppaa, mikä on 2,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023 (622). Vauhti vilkastui vuoden loppua kohden, sillä vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä toteutettiin yhteensä 199 yrityskauppaa eli 57 prosenttia enemmän kuin vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä (127). Keskimääräinen kaupan arvo oli 43 miljoonaa euroa.

Tiedot perustuvat konsulttiyhtiö EY:n Transaction Trends -raporttiin, johon kootaan kvartaaleittain tiedot Suomen yrityskauppamarkkinoiden trendeistä. Raportissa ovat mukana kaikki yrityskaupat, joissa on mukana suomalainen kohde, ostaja tai myyjä. Ulkomaisten ostajien osuus oli 36 prosenttia.

– Vuosi 2024 näytti, että yrityskauppamarkkinat ovat elpymässä, vaikka kokonaistaso jäikin hieman vuoden 2023 alapuolelle. Positiivinen kehitys neljännellä vuosineljänneksellä antaa hyvät edellytykset vuodelle 2025. Erityisesti teknologia-, media- ja telekommunikaatio- sekä energia-ala ovat olleet merkittäviä kasvun ajureita vuoden viimeisen neljänneksen aikana, kertoo EY Suomen toimitusjohtaja Mikko Äijälä tiedotteessa.

Vuoden 2024 suomalaisista yrityskaupoista suurin osa on ollut teollisuus- (Industrials) ja teknologia-, media- ja tietoliikennealoilla (Technology, Media & Telecommunications). Vuoden viimeisellä neljänneksellä nähtiin eniten kauppoja teknologia-, media- ja tietoliikennealalla, joilla tehtiin 55 kauppaa.

Energia ja energialähteet -toimialalla (Power & Utilities) yrityskauppojen lukumäärä kasvoi eniten vuodentakaisesta (220 %).

– Vuoden 2024 viimeinen neljännes ennustaa vilkasta vuotta 2025 myös pohjoismaisessa vertailussa. Pohjoismaissa tehtiin yhteensä 901 yrityskauppaa vuoden viimeisellä neljänneksellä, mikä on 33,7 prosenttia enemmän kuin vuoden 2023 vastaavalla ajanjaksolla, jolloin kauppoja oli 674. Suomessa ja Tanskassa vuoden 2024 viimeinen neljännes oli yrityskauppojen määrässä mitattuna paras kahteen vuoteen, Äijälä tiivistää.

Pääomasijoittajat tekivät vuoden viimeisellä neljänneksellä yhteensä 63 kauppaa, ja pääomasijoittajien yrityskauppojen osuus oli 32 prosenttia kaikista kaupoista eli hieman enemmän kuin vuosina 2022–24 keskimäärin (28%).

– Suomalaiset pääomasijoittajat ovat olleet melko aktiivisia, mutta julkistetut kauppakoot ovat olleet yleisesti pienempiä ja painottuneet venture capital -sijoittajien rahoituskierroksiin. Trendi on ollut samanlainen myös muissa Pohjoismaissa, sillä megakauppoja on ollut vähän, Äijälä toteaa.

Loppuvuoden merkittävimpiin kauppoihin lukeutui älysormusyhtiö Ouran rahoituskierros, jossa yhtiö keräsi 200 miljoonaa dollaria uutta pääomaa. Kierrokseen osallistuivat maailman suurimpiin varainhoitajiin lukeutuva Fidelity Management Company ja Dexcom, joka on johtava glukoosinmittausjärjestelmien kehittäjä. Toinen merkittävä kauppa oli yhdysvaltalaisen General Atlanticin tekemä 365 miljoonan dollarin sijoitus suomalaiseen lyhytaikaisvuokraus- ja majoituspalvelualustan kehittäjään Hostawayhin yhdessä PSG Equityn kanssa.

CapMan on ollut aktiivisin pääomasijoitusyhtiö kolmella kotimaisella yritysostolla neljänneksen aikana. Yhtiö osti Haminan Kaukolämmön ja Haminan Sähköverkon Haminan Energialta, Edita Priman Editalta ja enemmistöosuuden ProPelletistä. Neljänneksen suurin pääomasijoituskauppa oli Tritonin MacGregorin osto Cargotecilta 480 miljoonalla eurolla.

Kahden positiivisen neljänneksen jälkeen OMXH25-indeksi kohtasi haasteita vuoden viimeisen neljänneksen aikana ja laski 8,9 prosenttia. OMXH25 on suoriutunut linjassa OMX Copenhagen 25:n kanssa, mutta heikommin kuin Pohjoismaiden muut pörssit (OMX Stockholm 30 ja Oslo OBX), Euroopan pörssit (STOXX Europe 600) ja Yhdysvaltain pörssi (S&P 500).

– Kokonaisuudessaan Helsingin pörssin tuotto jäi hieman pakkaselle, laskien 4,3 prosenttia vuonna 2024. Suomen osakemarkkinoiden heikko suorituskyky on kiihdyttänyt pörssistä poistumisen trendiä viime vuoden aikana, Äijälä toteaa.

Nasdaq Helsingissä ei nähty varsinaisia uusia listautumisia, joiden yhteydessä olisi kerätty pääomia vuoden viimeisellä neljänneksellä. Loppuvuodesta First Northiin tuli Tekova teknisellä listautumisella, aiemmin syksyllä Canatu SPAC-transaktion kautta, Solar Foods teknisellä listautumisella sekä päälistalle Cargotecistä irtautunut Kalmar.

Vuoden 2025 odotetaan olevan vilkas yrityskauppavuosi. Kauppamäärien kasvusta vihjaavat käynnissä olevat kauppavalmistelut sekä yritysten kasvava kiinnostus yritysostoja kohtaan. Euroopan keskuspankin (EKP) hiljattain toteuttamat korkoleikkaukset luovat myös suotuisat olosuhteet yrityskauppa-aktiivisuuden lisääntymiselle. Helsingin pörssin heikko tuotto voi myös lisätä julkisia ostotarjouksia, kuten vuoden viimeisellä neljänneksellä nähty Heeroksen saama tarjous osoittaa.

– Useita listautumisvalmisteluja on käynnissä Helsingin pörssiin vuodelle 2025. Nasdaq Helsingissä odotetaan esimerkiksi Sunborn International Holding Oy:n listautumista Nasdaq First North -listalle yhdistymisen kautta Rush Factory Oyj:n kanssa, Äijälä toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)