Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvitti tupakointiin ja alkoholin käyttöön liittyvien sairauksien kehitystä erilaisissa skenaarioissa. Niiden mukaan tupakoinnin ja alkoholin käytön väheneminen voi merkittävästi parantaa suomalaisten terveyttä.

– Poliittisilla päätöksillä on suuri merkitys kansanterveyden kehitykselle. Mitä enemmän tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentämiseen panostetaan, sitä enemmän väestön terveys paranee ja ihmishenkiä säästyy. Konkreettiset toimet, kuten tupakkatuotteiden ja alkoholijuomien saatavuuden rajoittaminen ja säännölliset veronkorotukset voivat merkittävästi vähentää sairastuvuutta, toteaa THL:n erityisasiantuntija Otto Ruokolainen tiedotteessa.

Tupakointi ja alkoholin käyttö ovat keskeisiä riskitekijöitä monille kansansairauksille, kuten syöville, sydän- ja verisuonitaudeille ja maksasairauksille.

THL:n tutkimuksessa arvioitiin, miten tupakoinnin yleisyys vaikuttaa sairastuvuuteen neljässä eri skenaariossa vuosien 2025–34 aikana.

Suomalaisten tupakointi on vähentynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Lasku on toisaalta hidastunut, mikä osoittaa, että myönteinen kehitys ei välttämättä jatku itsestään ilman lisätoimia.

Suomen tupakkalain tavoitteena on savuton ja nikotiiniton Suomi. Jos tavoite saavutetaan, vuonna 2030 alle viisi prosenttia aikuisväestöstä käyttää tupakkalain alaisia tupakka- ja nikotiinituotteita päivittäin. Tällä hetkellä osuus on 16 prosenttia. Päivittäin tupakoivia on 11 prosenttia.

– Tehokas keino vähentää tupakointia ja siihen liittyvää sairastuvuutta on rajoittaa tupakan saatavuutta. Se onnistuu esimerkiksi säännöllisillä veronkorotuksilla, nostamalla myynnin ikärajaa 20 vuoteen sekä vähentämällä systemaattisesti myyntipaikkoja, Ruokolainen kertoo.

Jos tupakointi vähenee nykyistä vauhtia, THL:n arvion mukaan noin 7 000 ihmistä sairastuu keuhkosyöpään, 35 000 keuhkoahtaumatautiin ja 175 000 sepelvaltimotautiin Suomessa vuosina 2025–34. Suhteessa tupakoinnin vähenemiseen nykyistä vauhtia, THL ennakoi, että tupakointiin liittyvä sairastuvuus voi kehittyä muissa tilanteissa seuraavasti:

Savuton Suomi -tavoitteen saavuttaminen vuonna 2030 voi välttää yli tuhat uutta keuhkosyöpätapausta, yli 6 000 keuhkoahtaumatautitapausta ja lähes 3 000 sepelvaltimotautitapausta.

Jos Savuton Suomi -tavoite saavutetaan vasta vuonna 2034, voidaan välttää 750 keuhkosyöpätapausta, noin 4 000 keuhkoahtaumatautitapausta ja lähes 2 000 sepelvaltimotautitapausta.

Jos tupakoinnin yleisyys pysähtyy nykyiselle tasolle, ilmaantuu tutkimuksen mukaan noin 150 uutta keuhkosyöpätapausta, yli tuhat uutta keuhkoahtaumatautitapausta ja yli 600 uutta sepelvaltimotautitapausta enemmän.

Jos alkoholin kulutusta saadaan yhä laskemaan, voidaan säästyä tuhansilta uusilta alkoholin käyttöön liittyviltä sairastumisilta

Toinen THL:n tutkimus esittelee kolme mahdollista kehityskulkua alkoholin käytölle ja siihen liittyvien terveysongelmien kehitykselle vuosien 2024–33 aikana.

Alkoholin kulutus on vähentynyt viimeisten 15 vuoden aikana. Merkittävät muutokset politiikkatoimissa, kuten alkoholin saatavuuden lisääminen, saattavat hidastaa tätä hyvää kehitystä, pysäyttää sen tai saada kulutuksen kääntymään kasvuun.

THL ennakoi, että jos alkoholin käyttö vähenee nykyistä vauhtia, tulee alkoholin käyttöön liittyviä uusia sairastumisia kymmenessä vuodessa vajaa 56 000. Suhteessa tähän sairastuvuus voi kehittyä seuraavasti:

Jos alkoholin käyttö pysähtyy vuoden 2024 tasolle, tulee uusia alkoholin käyttöön liittyviä sairastumisia lähes 5 000 enemmän.

Jos alkoholin käyttö lisääntyy, tulee uusia alkoholin käyttöön liittyviä sairastumisia lähes 11 000 enemmän.

– Terveyden kannalta on erittäin hyödyllistä, jos alkoholin kulutusta saadaan yhä laskemaan. Poliittisten päättäjien olisi hyvä pidättäytyä uusilta alkoholikauppaa edistäviltä uudistuksilta, sanoo THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.

Tulokset tukevat aiempaa tutkimustietoa siitä, että vaikuttamalla elintapoihin vaikutetaan myös sairastumisten määrään. Tällä on suuri merkitys väestön terveydelle ja kansantaloudelle.

THL julkaisee tänä vuonna Terveyden tulevaisuuskuva -verkkopalvelun, jossa hyvinvointialueet voivat tarkastella tupakointiin ja alkoholin käyttöön liittyviä skenaarioita omalla alueellaan. Palvelu esittelee myös verenpainetautiin ja lihavuuteen liittyviä skenaarioita alueittain sekä muita terveysennusteita. THL tiedottaa palvelusta ja sen julkaisusta tarkemmin alkuvuodesta.

Tutkimukset on tehty Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP). Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä. Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. THL on saanut rahoitusta Kestävän kasvun ohjelmaan EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)