Tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden avulla toivotaan kasvua
Varsinais-Suomessa halutaan panostaa TKI-investointeihin eli tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin, jotta kasvu saisi lisää potkua. Varsinais-Suomen Liiton ja Business Turun tilannekatsauksen mukaan Varsinais-Suomi on muiden kasvukeskusten jälkeen vasta neljännellä sijalla TKI-investoinneissa, joten kirittävää on, näkee Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja Jyri Arponen.
– Viime vuosikymmeninä valtion sekä yritysten TKI-panostukset ovat hiipuneet. Tämän kehityskulun ja Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden nostamiseksi hallitus lisää julkista rahoitusta yli miljardi euroa TKI- toimitaan vuoteen 2027 mennessä, sanoo Arponen.
Arposen mukaan viime vuonna kuitenkin maakunnan korkeakoulut hankkivat tutkimusrahaa kiitettävästi, ja yltävät toiselle sijalle Suomen tasolla.
– Mutta varsinaissuomalaisten yritysten TKI-investoinnit ovat laskeneet viime vuonna jopa kuusi prosenttia, hän toteaa.
Miksi sitten yritysten olisi tärkeää panostaa juuri tutkimukseen, kehityksen ja innovaatioihin kasvuun pyrkiessä?
– Meidän haasteemme Suomessa on, että tuottavuus ei nouse, mutta sitä voi nostaa muun muassa koulutuksella. Lisäksi yritysten on tärkeä oppia käyttämään mahdollisimman optimaalisesti tuotantoresursseja ja työpanoksia sekä hyödyntää uutta teknologiaa ja dataa, Arponen sanoo.
Arposen mukaan TKI-panostukset ovat tehokkain kannattavuuden ja tuottavuuden nousun lähde pidemmällä tähtäimellä.
– Yritysten tulisi jatkuvasti kehittää palvelujaan ja tuotteitaan sekä innovoida uusia ratkaisuja, jotta ne menestyvät.
Varsinais-Suomessa tutkimukseen ja kehitykseen laitetaan tällä hetkellä 2,6 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja Arponen kertoo luvun pysyneen aika lailla samana viime vuosina.
– Jos sen saa nostettua neljään prosenttiin ja jopa yli, olisi se todella hyvä asia maakunnan kehityksen kannalta. Hallituksella on nyt tavoitteena nostaa koko Suomen TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä., jolloin 2, 67 prosenttia tulisi julkiselta sektorilta ja 1, 33 prosenttia yrityksiltä.
Arposen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että Suomen tasolla yritysten pitäisi panostaa lisää 600 miljoonaa euroa ja julkisen sektorin 280 miljoonaa euroa vuosittain.
Hän lisää, että Sitran Taloustutkimuksella viime keväänä teettämän kyselyn mukaan TKI-rahoitus kannustaa erityisesti pieniä ja voimakkaasti kasvuhaluisia yrityksiä panostamaan TKI-hankkeisiin.
– Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat ulkopuolista rahoitusta, ja sitä varten tarvitaan myös paikallista rahoitustukea, jota meillä Varsinais-Suomessa on vähän, Arponen sanoo.
Myös valtiolla on uusia rahoituksia on suunnitteilla.
– Kevään 2024 hallituksen kehysriihessä päätettiin rahoitusmekanismin valmistelusta pk-yritysten TKI-hankkeiden tukemiseen alueellisten ELY-keskusten (vuoden 2026 alusta Elinvoimakeskusten) ja Business Finlandin kautta . Kehysriihessä esitetyt toimenpiteet, kuten T&K-verokannustin ovat keskeisiä alueellisia toimenpiteitä yritysten TKI-investointien toteutumiseksi. Toivottavasti uusi rahoitusmekanismi toteutuu mahdollisimman pian, Arponen toteaa.
Marianne Rovio


















