Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja alan toimijoiden yhteisessä Animal Welfare Verification System -hankkeessa luodaan tuotantoeläinten hyvinvoinnin todentamiseen järjestelmä koko toimialan käyttöön. Yhtenäinen, tieteeseen perustuva arviointijärjestelmä mahdollistaa muun muassa luotettavan kuluttajaviestinnän.

Uudessa hankkeessa luodaan yhdessä elintarvikealan, digitaalisten palvelujen kehittämisen ja datan hyödyntämisen sekä tuotantoeläinten parissa toimivien yritysten kanssa nautojen hyvinvoinnin todentamisjärjestelmä, jonka kaikki alan toimijat voivat ottaa käyttöönsä. Tavoitteena on rakentaa dynaaminen järjestelmä, jossa arviointikriteerit päivittyvät esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin kohentumisen, uuden tutkimustiedon tai EU-säädösten myötä.

Luke on työskennellyt pitkään elintarviketeollisuuden kanssa nautojen hyvinvoinnin ja sen arviointimenetelmien kehittämiseksi.

– Tämä projekti on erinomainen jatko pitkäjänteiselle yhteistyöllemme nautaelinkeinon kanssa ja tuo samalla uusia yrityskumppaneita mukaan kestävän kotieläintuotannon kehittämisen ekosysteemiin, johtaja Anu Kaukovirta Lukesta sanoo tiedotteessa.

Tällä hetkellä Suomessa nautojen hyvinvointia arvioidaan kansallisella nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevalla, joka kattaa yli 90 prosenttia Suomen lypsy- ja lihakarjoista, sekä yksityiskohtaisemmalla Welfare Quality -protokollalla.

– Naseva on ennen kaikkea terveydenhuollon apuväline, ja vaikka WQ-protokolla on tarkka ja tieteellisesti perusteltu, sen toteuttaminen on työlästä ja laskenta vaikeaselkoista. Se ei myöskään kata kaikkia eläinryhmiä eikä arviointimenetelmää ole aktiivisesti kehitetty sen julkaisemisen jälkeen. Nykyisillä arviointimenetelmillä ei saada tuotettua kuluttajaviestinnän tarpeisiin sopivaa tietoa nautojen hyvinvoinnista. Myös EU:ssa on tavoitteena tuottaa entistä yhdenmukaisempaa eläinten hyvinvointitietoa, hankkeen vetäjä Lilli Frondelius sanoo.

Frondeliuksen mukaan on tärkeää saada alan kaikki toimijat puhumaan samaa kieltä.

– Eläinten hyvinvointi ja sen arviointi ymmärretään eri tavoilla. Yhtenäisen arviointimenetelmän edellytys on, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mistä hyvinvoinnissa ja sen arvioinnissa on kyse.

Tieteellisesti hyvinvointi on eläimen yksilöllinen kokemus sen psyykkisestä ja fyysisestä tilasta suhteessa ympäristöön. Hyvinvoinnin arviointi on haastavaa erityisesti tilatasolla, koska eläimiä arvioidaan ryhmissä. – Auditointikäynti antaa tilannekuvan aina sen hetken tilanteesta. Yhtenä hankkeen tavoitteena selvitämme, miten hyvinvoinnin arviointiin voidaan yhdistää esimerkiksi konenäön tuottamaa jatkuvaa dataa tila-auditointien ja tiloilta jo rutiininomaisesti kerättävän datan lisäksi. Haluamme realistisen ja kannustavan järjestelmän, jonka tuottamasta tiedosta voidaan viestiä kuluttajille ymmärrettävästi. Eläinten hyvinvoinnin lisääminen ja todentaminen tukevat myös vientitavoitteita, Frondelius sanoo.

Kolmevuotisen Luken koordinoiman Animal Welfare Verification System -hankkeen konsortiossa yrityskumppaneina ovat Atria Suomi Oy, DeLaval Oy, Digia Finland Oy, Eläinten terveys ETT ry, Faba osk, GS1 Finland Oy, HKFoods Finland Oy ja Valio Oy. Hanke on osa Valion Food 2.0 Veturi-kokonaisuutta ja sen päärahoittaja on Business Finland.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)