Eveliina Portnoj

Viime viikolla julkaistiin turkulaisen toimittajan Toni Lehtisen esikoisteos Kakolan karkurit – Dynamiitti-Laineesta Lauri Törniin (Tammi 2025). Tapasimme Lehtisen luonnollisesti kakoliitin keskellä Kakolassa, jossa historiaa elävöitetään pakohuoneessa.

Valtionhotellikaan ei laitos vangeille entisaikaan ollut, sillä vapaus houkutteli enemmän.

Lehtisen teos alkaakin kertomuksella siitä, kuinka Suomen tunnetuin sarjamurhaaja Matti Haapoja vihasi Kakolaa. Tämä yhdistää Kakolasta karanneita vankeja, joita kirjassa on esitelty parisenkymmentä.

– Pakanemisen tarve on ollut niin voimakas, että sen seurauksena useat paot kasvattivat linnatuomion jopa yli 20 vuoden mittaiseksi, Lehtinen hämmästelee.

– Suurin osa pakenijoista on ollut omaisuusrikoksia tehneitä. Moni heistä vihasi vankilanjohtoa yli kaiken, ja yleensä vihan kohteena oli apulaisjohtaja.

Tiedettyjä pakoja on ollut kirjaan valikoituneiden lisäksi kymmenkertainen määrä. Alkujaan Heino Hilarius Sorjoseen ja Uuno ”Dynamiitti” Laineeseen perehtyminen ammensi päätyökseen Helsingin Sanomien Turun-toimituksessa näpyttävälle Lehtiselle kirjaidean. Sitä oli seurattava, vaikka työmäärä oli valtava.

– Ei sitä olisi pystynyt tekemään millään muotoa toimitustyön yhteydessä. Olin kolme kuukautta kirjoitusvapaalla, ja kesälomat käytin kirjoittamiseen.

Kansallisarkiston, Kansalliskirjaston ja Turun kaupunginarkiston aineistoihin uppoutuessa rajaus selkiytyi.

– Näissä kirjaan päätyneissä oli joku koukku, joka itseäni kiinnosti. Hyvä esimerkki on Kalle Salon pako 1930-luvulla, josta kerron luvussa Koirantappaja. Salon paon asiakirjojen ansioista tutustuin vankiloiden kriminaalikoiriin, joita käytettiin 1950-luvulle asti.

Lehtisen mieleen on jäänyt myös Littoistenjärven serkkumurha vuodelta 1946, josta hän ei ollut aiemmin kuullutkaan.

– Aino Tuominen oli ensimmäisiä elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittuja naisia. Rakkaustarinahan on kuin suoraan jostain elokuvasta. Miten lopulta Väinö Leino petti Ainon, eikä lähtenytkään pakoon mukaan, oli varmasti pahempi pettymys naiselle kuin henkirikokseen liittyneet asiat.

Lehtisen teoksessa esitellään myös tunnetumpia tapauksia, joista kuitenkin tiedetään vähän. Vaarallisin ”Pakolan” vanki oli Veikko ”Jammu” Siltavuori, jonka elämänhistoriaa Lehtinen on saanut selvitettyä ansiokkaasti.

– Jammustahan ei ole kirjoitettu kattavasti koko hänen elämänsä tarinaa. Se mitä hän teki vankilasta vapauduttuaan, nousi otsikoihin 1980-luvulla, Lehtinen viittaa kahden tytön suunnitelmalliseen surmaamiseen.

Selvät taipumukset pedofiliaan Siltavuorella oli jo nuorena. Ennen 1980-lukua ei pedofiileja silti pelätty Lehtisen mukaan kuten kuin nyt. Siltavuori yritti paeta Kakolasta kastraation pelossa, mutta vankien siirtoon yhä käytettävästä sellivaunusta homma ei niin vain onnistunutkaan.

Sen sijaan Lauri Törni käveli tarinan mukaan vain muina miehinä ulos lääninvankilasta.

– Aika kriittisesti näihin tarinoihin kyllä rupesi suhtautumaan. Kirjassa, jossa on paljon mielenkiintoisia vankikarkureita, Törni ei nouse tyyliltään esiin, vaikka moni tietysti haluaisi nähdä hänet sotasankarina.

Lehtisen mukaan tyylikkäin pakokeino on aina vaatinut jotain, kuten tiirikoiden tai työkalujen rakentamista ja suunnittelua.

– Kaarle Vuorinen ja hänen kumppaninsa yrittivät 1960-luvulla paeta maan alla menevän putken kautta, ja he olivatkin onnistua. Hehän olivat varautuneet viettämään pitkään aikaa siellä putkessa. Suunnitelma oli ihan huikea, Lehtinen hymähtää.

– Hilarius Sorjonen taas yritti pakoon vaijeriliukumalla. Hän oli rakentanut myös toimivan pommin.

Kun vankilassa tai sen ulkopuolella lymyiltiin, ei sanan säilääkään jätetty käyttämättä.

– Lomalla kupanneet kaverit väärensivät lääkärinlausuntoja. Kaveri osasi vaihtaa käsialaa, toinen taas väärensi leimoja. Kun tarvittiin vapaata, niin selitettiin, että äiti on kuolemassa, pitäisi päästä viimeisen kerran moikkaamaan, ja niin edelleen, Lehtinen nauraa.

– On ihme, miten sellaiset stoorit ovat menneet läpi.

Nykyisin vankiloista ei niin vain karata, vaikka luvattomia poistumista avovankiloista edelleen tapahtuu.

– Vankilapaot ovat vähentyneet merkittävästi. Suljetuista vankiloista pakeneminen on harvinaista, mutta pako on aina mahdollista. Pahimmista rikoksista tuomittujen vankien valvonta on nykyisin ihan eri tasolla.

Toni Lehtinen esiintyy TS kirjaklubilla Turun kaupunginteatterissa 16. tammikuuta yhdessä Reijo Mäen kanssa.

Eveliina Portnoj