Ilmastonmuutos tapahtuu tässä ja nyt. Globaalilla tasolla seurataan keskilämpötilan nykymenolla vääjäämätöntä nousua ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Havaitsemme muutokset myös paikallisesti. Liedon kaupunkistrategiassa vuosille 2023–26 on yhtenä viidestä arvosta mainittu vastuullisuus, jota on toivoa herättävästi kuvattu seuraavasti: ”Haluamme säilyttää luonnon monimuotoisuuden myös tuleville sukupolville ja siksi huomioimme luonnon ja ympäristönäkökohdat päätöksenteossa. Rakennamme sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää Lietoa ja hyödynnämme uusien teknologioiden mahdollisuudet kestävän kaupungin kehittämisessä.”

Vielä visiossa voimme lukea, että ”Liedon tulevaisuudenkuvassa 2026 tavoitellaan unelmien turvallista kaupunkia, joka muodostuu viihtyisästä ja vireästä keskustasta sekä omaleimaisista kylistä. Liedon tulevaisuutta rakennetaan avoimella ja oivaltavalla otteella siten, että kulut pidetään kurissa ja asiat tehdään kerralla kuntoon.”

Ainakin optimistisimmat voivat ajatella tämän tarkoittavan myös arvoissa mainittujen luonnon monimuotoisuuden sekä luonnon ja ympäristönäkökohtien huomioimista päätöksenteossa. Seuraavaksi heräävään kysymykseen keinoista, joilla tähän arvoon pyritään, ei sitten enää löydykään vastausta. Arvot eivät toteudu itsestään vaan niihin on pyrittävä aktiivisesti. Seuraavassa pari viimeaikaista esimerkkiä, jotka ovat mielestäni ristiriidassa Liedon kaupunkistrategian arvon kanssa.

Liedon valtuuston kokouksessa marraskuussa tehtiin Liedon veden tulorakenteen merkittävä muutos, kun käyttöön päätettiin ottaa omakotitaloissa 5,96 euron perusmaksu sekä käyttövedelle että jätevedelle. Samaan aikaan vesi- ja jätevesimaksun kuutiohintaa lasketaan noin 10,5 prosenttia. Kaikki Liedon veden omakotitaloudet maksavat siis ensi vuonna perusmaksuja 143 euroa.

Suhteellisesti suurimman korotuksen laskuunsa saavat pienet yhden ja kahden hengen taloudet sekä vettä säästäen käyttävät. Miten tämä päätös kannustaa vähentämään vedenkulutusta verrattuna siihen, että lasku olisi ollut jatkossakin suoraan suhteessa kulutetun veden määrään? Minkä viestin tämä päätös antaa Liedon kaupungin ympäristöpolitiikasta?

Luonnonvarojen rajallisuuden luulisi jo olevan kaikilla hyvin tiedossa, mutta ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole. Veden kulutuksen määrällä on monia kerrannaisvaikutuksia, koska kulutuksen määrä vaikuttaa myös mm. puhdistetun veden tuotantoon ja jäteveden käsittelyyn tarvittavan energian määrään sekä näistä aiheutuviin kustannuksiin.

Samassa valtuuston kokouksessa päätettiin veroprosenteista vuodelle 2025. Tuloveroon tehtiin 0,2 prosentin, yleiseen kiinteistöveroon 0,1 prosentin ja voimalaitosten kiinteistöveroon 0,25 prosentin korotus. Ilmeistä on, että vireillä jo olevista Murronväljän ja Metsämaan aurinkovoimalahankkeista sekä muista, ei yhtä pitkällä olevista hankkeista odotetaan saatavan merkittäviä tuloja kaupungin kassaan. Onko näissä aurinkovoimaloissa ratkaisu ilmastomuutoksen torjuntaan ja Liedon kaupungin tulonmuodostukseen?

Vastaus kumpaankin kysymykseen on kieltävä. Liedon kaupunkistrategian arvo (”Haluamme säilyttää luonnon monimuotoisuuden myös tuleville sukupolville ja siksi huomioimme luonnon ja ympäristönäkökohdat päätöksenteossa”) näyttää unohtuvan ainakin nyt vireillä olevien aurinkovoimalahankkeiden kohdalla.

Ilmastonmuutos tapahtuu tässä ja nyt, eivätkä vuosien kuluttua valmistuvat ja luontoa tuhoavat sekä merkittävästi rakennusvaiheessa energiaa kuluttavat hankkeet ole ratkaisu. Ilmastonmuutosta hillitseviä toimia tarvitaan nyt, ja niitä voitaisiin vastuullisella kaavoituksellakin edistää! Arvossa mainitut tulevat sukupolvet menettävät hankkeiden vuoksi merkittävän kokoisia luonnoltaan monimuotoisia lähiluontoalueita, asumisympäristön väljyyttä sekä ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia, jotka vähenevät ja joita arvostetaan tulevaisuudessa nykyistäkin enemmän.

Hankkeiden toteutumisen vaikutuksia luonnolle ei ole mahdollista koskaan korjata, eikä hankkeiden hyväksyttävyyden parantamiseksi esitetyillä ennallistamis- ja monimuotoisuuden lisäämispuheilla ole ainakaan nyt vireillä olevien hankkeiden kohdalla mitään katetta. Mikäli nämä kaksi vireillä olevaa aurinkovoimalahanketta päätetään toteuttaa, tehdään Liedossa jälleen karhunpalvelus sekä ympäristölle että tuleville sukupolville.

Lietoon suunniteltujen teollisen mittakaavan aurinkovoimalahankkeiden mahdolliset tuotot menevät suurille energiayhtiöille. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuuden tasausjärjestelmään on valmisteilla muutos siten, että aurinko- ja tuulivoimaloista saatava vero alentaa kunnan saamaa valtionosuutta.

Muutoksen suuruutta ei tiettävästi ole vielä päätetty, mutta vaikutus tullee olemaan merkittävä, koska nykytilanne koetaan epäreiluksi erityisesti suurissa kaupungeissa. Lopputulema on, että voimalaitoksen sijaintikunta saa vain vähän taloudellista hyötyä, mutta ottaa kantaakseen haittavaikutukset sekä suuren riskin joutumisesta maksumieheksi, kun hanke siirretään ennemmin tai myöhemmin maksukyvyttömäksi todettavalle pöytälaatikkoyritykselle. Viimeistään tulevat sukupolvet maksavat myös taloudellisesti kalliisti nyt pikavoittojen toivossa tehdyt kaavoituspäätökset.

Meillä jokaisella on omat, enemmän tai vähemmän tiedostetut arvot, joiden mukaisesti esimerkiksi emme osta tarpeetonta tavaraa, vähennämme veden kulutustamme tai hankimme aurinkopaneelit. Jos työpaikan tai kotikunnan arvot ovat ristiriidassa omien arvojen kanssa, muodostuu kuormittava tilanne. Kuntien viranhaltijoiden tehtävä on tuottaa palveluita kuntalaisille ja mahdollistaa kuntalaisten valitsemien poliittisten päättäjien mahdollisuus tehdä tietoon ja arvoihin perustuvia päätöksiä.

Nykyaikaisessa päätöksenteossa osallisilla eli niillä kuntalaisilla, joihin päätöksenteko kulloinkin vaikuttaa, on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa päätösten lopputulokseen. Olemme nyky-yhteiskunnassa jatkuvasti kiireisiä, mutta löytyisikö ainakin nyt vuodenvaihteessa aikaa miettiä, mitä haluamme omalta ja seuraavien sukupolvien tulevaisuudelta? Meidän jokaisen on syytä seurata kuntapolitiikkaa ja päätöksentekoa sekä näiden vaikutusta omaan elinympäristöömme. Kuntavaalit ovat huhtikuussa. Nyt on hyvä ajankohta tarkastella mennyttä ja tulevaa äänestyspäätöksiäkin ajatellen.

Maaret Ridanpää