Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus vei kunnilta tehtäviä hyvinvointialueille. TE-uudistus toi kunnille uusia tehtäviä. TE-toimistot lakkautettiin vuoden alussa ja niiden tehtävät siirtyivät työllisyysalueille. Turun työllisyysalueeseen kuuluu 23 kuntaa ja se on alueista kuntamäärältään suurin, työvoimapohjaltaan kolmanneksi suurin Helsingin ja Tampereen jälkeen.

Kun Tampereella järjestämisvastuussa on Tampereen kaupunki, Turun työllisyysalueella toimintamalli on erilainen.

– Palvelut ovat mahdollisimman lähellä asiakkaita osana kuntien elinvoimapalveluita. se, että toimivaltaa delegoidaan lain mahdollistamalla tavalla on nähdäkseni ainoa oikea ratkaisu, arvioi työllisyysaluejohtaja Pipa Turvanen.

– Tässä on vahvuutensa ja tässä on riskinsä mutta näen, että vahvuuksia on enemmän kuin siinä mallissa, että yksi kunta hoitaa kaiken muiden puolesta.

Valtiolta siirtyi liikkeenluovutuksella kuntiin 273 virkamiestä, joista 202 Turun kaupungin palvelukseen, loput muihin kuntiin. Asiointipisteitä on yhdeksän: Turku, Raisio, Lieto, Loimaa, Kaarina, Parainen, Paimio, Laitila ja Uusikaupunki.

– Kyllähän nämä palvelut ovat varsinaissuomalaisia lähempänä jatkossa, lupaa Turvanen.

TE-toimistolla oli Varsinais-Suomessa vain neljä asiointipistettä (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki).

– Onhan tämä ihan radikaali parannus, tuplasti enemmän heti kärkeen palvelupisteitä, laskee viestintäpäällikkö Tarja Tötterman.

Lähes jokaisessa kunnassa jonkinlainen asiointipiste kuntien omissa tiloissa.

Tavoitteena on siirtyä työttömyyden hoidosta työllisyyden edistämiseen. Avainasemassa ovat työnantajapalvelut, joiden roolia yritetään vahvistaa. Palveluja kohdennetaan entistä enemmän työnantajille.

– Työnantajat tuodaan työnvälityksen ytimeen. Turussa ei jatkossa enää ole erillistä yrityspalvelutiimiä, toki yrityksiä ja muita työnantajia palvellaan mutta se tehdään samassa prosessissa, jossa työnvälitystä ja rekrytointipalvelua tarjotaan, lausuu Turvanen.

Rahoitusmalli lisää työttömyyden kustannuksia kunnille. Sakkomaksu eli työmarkkinatuen kuntaosuus muuttui vuodenvaihteessa. Kunnat maksavat entistä enemmän ja entistä aikaisemmin, jo sadan ensimmäisen päivän kohdalla. Aiemmin rajana oli 300 päivän työttömyys.

– Kunnat maksavat entistä suuremman osuuden työttömyyden kustannuksista, maksimissaan 50 prosenttia. Erityisesti nousee työttömyyden ensimmäisten vuosien hinta, laskee Turvanen.

Ajatuksena on, että kuntia kannustetaan työllisyyden edistämiseen. Työllisyyspalveluiden tarjoamista säädellään kuitenkin tarkasti, eikä kunnille jää suurta pelivaraa. Palveluja joudutaan tarjoamaan lainsäädännön takia liikaa niille, jotka ei niistä hyödy suuresti ja riittämättömästi niille, jotka niistä hyötyisivät.

– Joudumme tarjoamaan palvelua epätarkoituksenmukaisesti. Se ei kohdennu oikein.

Turussa maksuvastuu kasvaa noin 20 miljoonasta eurosta jopa 33 miljoonaan euroon vuodessa – riippuen toki työttömien määrästä mutta olettaen, ettei suurta muutosta määrässä tapahdu. Sakkomaksuista jokainen kunta vastaa itse.

Uhkakuvana on työttömyyden kasvu. Jos työttömyys kasvaisi kolme prosenttiyksikköä, kustannukset lisääntyivät Turussa kolmessa vuodessa jopa 15 miljoonaa euroa.

Eikä sakkomaksumalli huomioi väestönkasvua. Käsittelyajat voivat myös pidentyä.

Valtio on luvannut toteuttaa uudistuksen kuntien kannalta kustannusneutraalisti.

– Se ei ihan toteudu, sanoo Turvanen.

Kompensaatiota on luvassa alkutilanteessa, mutta vuoden 2023 tilanteen mukaan ja työttömyys on lisääntynyt sen jälkeen. Turku kärsii tästä 3–4 miljoonan euron verran, koko työllisyysalue 6–8 miljoonaa euroa.

Työllisyysalue saa tänä vuonna lakisääteisten tehtävien hoitoon valtion noin 47 miljoonaa euroa. Turun osuus on 27,8 miljoonaa euroa. Kustannukset ovat arvion mukaan 51,2 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut on suurin erä.

Palkkatukityöllistäminen kuntiin kielletään lailla muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kunnat pyrkivät avittamaan polkua avoimille työmarkkinoille valmentavalla työllistämisellä.

– Palveluihin ohjaaminen ei enää nollaa sakkomaksulaskuria, tiivistää Turvanen.

– Tämä on tosi iso muutos.

Vaikuttavimmiksi palveluiksi on todettu starttiraha, palkkatuki yksityiselle sektorille ja työvoimakoulutus.

Ongelmia tuottavat myös tietojärjestelmät. Valtion tietojärjestelmä integroidaan kuntien omiin järjestelmiin. Muutosta on hankaloittanut se, että teknisten tietojen saaminen on koko uudistuksen valmistelun ajan takellellut.

– Ne ovat tulleet todella, todella pahasti myöhässä. Virkailijat joutuvat alussa operoimaan kahdella järjestelmällä.

Iso järjestelmäpäivitys on luvassa toukokuussa.

– Korkeammat sakkomaksut, työttömyysetuuksien maksuvelvollisuudet alkavat pyöriä vuoden alusta alkaen. Asiantuntijoiden näkemys on se, että näillä järjestelmillä oikein työnvälitystä voi tehdä, manaa Turvanen.

Valtionhallinnon digiasiat ovat muutoin valtiovarainministeriössä mutta järjestelmäuudistusta on puuhannut ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA).

– Uutta järjestelmää on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa.¨

Tammikuun ensimmäiset päivät ovat osoittaneet, että täysin ilman ongelmia muutos ei ole tapahtunut.

Lasse Virtanen