Suomen Kennelliittoon rekisteröityjen koirien määrä laski yhä viime vuonna. Suosituimpien koirarotujen suosiossa ei ollut suuria muutoksia. Labradorinnoutaja on yhä Suomen suosituin koirarotu.

Vuonna 2024 Kennelliittoon rekisteröitiin yhteensä 40 364 koiraa, kun rekisteröintejä vuonna 2023 oli 43 813. Rekisteröintien määrä laski 7,9 prosenttia verrattuna vuoteen 2023.

– Rekisteröintien määrä on nyt laskenut vuosituhannen vaihteen lukuihin. Trendi on ollut sama myös muissa Pohjoismaissa, sanoo Kennelliiton toiminnanjohtaja Pirjo Onza.

Kennelliittoon rekisteröityjen koirien määrä on kuitenkin edelleen Suomessa kansainvälisesti katsottuna hyvin korkea.

Labradorinnoutaja on ollut vuodesta 2009 alkaen Suomen suosituin koirarotu. Labradorinnoutajia rekisteröitiin viime vuonna 2 330. Seuraavaksi eniten rekisteröitiin kultaisianoutajia (1 224) ja kolmanneksi eniten suomenlapinkoiria (1 063).

Labradorinnoutaja on aina ollut suosittu perhekoira, mutta sen kanssa harrastetaan monipuolisesti erityisesti metsästystä, ja rotua käytetään myös paljon erilaisina avustaja-, virka- ja pelastuskoirina.

Kymmenen suosituimman rodun listalla ei ole tapahtunut viime vuonna suuria muutoksia. Suositut koirarodut ovat yhä suositumpia. Viisi suosituinta rotua ylsivät viime vuonna yli tuhannen koiran rekisteröintimäärään.

Kymmenen suosituinta koirarotua vuonna 2024

1. labradorinnoutaja 2330

2. kultainennoutaja 1224

3. suomenlapinkoira 1063

4. saksanpaimenkoira 1054

5. shetlanninlammaskoira 1041

6. jämtlanninpystykorva 892

7. jackrussellinterrieri 839

8. suomenajokoira 796

9. kääpiösnautserit 754

10. cockerspanieli 734

Kymmenen suosituimman koirarodun joukossa on kaksi kotimaista rotua, kolmanneksi eniten rekisteröidyn suomenlapinkoiran lisäksi kahdeksanneksi suosituimpana suomenajokoira. Suomenpystykorva on 13. suosituin rotu, karjalankarhukoira 31. suosituin rotu ja lapinporokoira 45. suosituin rotu.

Viime vuonna Kennelliittoon rekisteröitiin koiria yhteensä 317 koirarodusta tai rotumuunnoksesta. Useissa roduissa rekisteröintimäärät ovat hyvin pieniä, vain muutamia koiria. Tarkempaa tietoa eri koirarotujen rekisteröinnistä löydät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Vuoden 2024 rekisteröintitilastot voivat muuttua vielä jonkin verran tämän vuoden aikana muun muassa tuontikoirien kirjausten ja rekisterisiirtojen myötä.

Suomessa noin 800 000 koiran kannasta yli 70 prosenttia koirakannasta on ilmoitettu Kennelliiton rotukoirarekisteriin tai tunnistusmerkintätietokantaan. Tämä on kansainvälisesti hyvin korkea luku.

Suomalaiseen koirankasvatustyöhön luotetaan. Kennelliiton Taloustutkimuksella vuonna 2021 teettämän Koiran hankintapolku -tutkimuksen mukaan valtaosa, eli yhdeksän kymmenestä koiran hankintaa suunnittelevista kertoi haluavansa hankkia koiran suomalaiselta rotukoirakasvattajalta. Vastaajien arvioissa korostuivat suomalaisen koirankasvatuksen valtteina luotettavuus, vastuullisuus, turvallisuus ja kotimaisuus. Myös sitä, että koirien terveystiedot ovat saatavilla ja koirat tutkittu, pidettiin tärkeänä. Samoin arvostetaan yhteydenpidon helppoutta ja kasvattajien neuvoja sekä tukea myös yli pentuajan.

Vuoden 2025 alussa kaikkiaan 196 koirarotua tai rotumuunnosta on mukana Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmassa (PEVISA). Ohjelmassa on määritelty rotukohtaisesti ne viat ja sairaudet, joita vastustetaan muun muassa jalostukseen käytettävien koirien terveystutkimusten sekä jalostukseen käytettävien yhdistelmien sukusiitosasterajoitusten kautta.

Yleisimpiä terveystutkimuksia ovat luustotutkimukset, polvi- sekä silmätutkimukset. Esimerkiksi labradorinnoutajalta on tutkittava lonkat, kyynärät ja silmät, ennen kuin koiraa voi käyttää jalostukseen. Kennelliiton terveystutkimuksiin kuuluvat myös lyhytkuonoisten rotujen ylähengitystieongelmaa mittaavaa BOAS-testi, DNA-tutkimukset, BAER-kuulotutkimus, sydäntutkimukset sekä syringomyeliatutkimus.

Joillain roduilla, kuten saksanpaimenkoiralla ja rottweilerilla, jalostukseen käytettävältä koiralta vaaditaan myös hyväksytty luonteen arviointi. Niin sanotuilla käyttökoiraroduilla, kuten esimerkiksi saksanpaimenkoira, koiran jalostuskäytön vaatimuksena voi olla myös hyväksytysti suoritettu käyttökoe.

– On hienoa, että eri koirarotujen rotujärjestöt ja -yhdistykset ovat yhä valveutuneempia koiranjalostukseen liittyvissä asioissa, ja hyvin kiinnostuneita ottamaan käyttöön kaikki ne työkalut, joilla voidaan estää perinnöllisiä vikoja ja sairauksia, kehuu Kennelliitossa koiranjalostusasioista vastaavan järjestöosaston päällikkö Kaisa Gold tiedotteessa.

Suuri osa Kennelliittoon rekisteröityjen rotukoirien terveystutkimustuloksista on näkyvillä kaikille avoimessa jalostustietojärjestelmässä. Perusterveystutkimusten lisäksi rotukohtaisia geenitestituloksia on saatu viime vuosina yhä enemmän näkyville järjestelmään.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)