Kauppakamarien osaajakyselyyn vastanneista varsinaissuomalaisista yrityksistä noin kolmannes on rekrytoinut kansainvälisiä työntekijöitä viimeisen viiden vuoden aikana. Turun kauppakamarin jäsenistön vastaajista 63 prosentilla on tällä hetkellä vähintään yksi työntekijä taustaltaan ulkomaalainen.

Syksyllä tehdyssä kyselyssä kansainvälisiä osaajia ilmoittaa rekrytoineensa viimeisen viiden vuoden aikana noin kolmannes vastaajista. Suurin yksittäinen syy siihen, miksei rekrytointeja ole tehty, on se, että työ edellyttää äidinkielen tasoista osaamista. Vastaajista yli 40 prosenttia ilmoittaa, ettei heillä ole mahdollisuutta tarjota kansainväliselle osaajalle kielikoulutusta. Noin 60 prosenttia vastaajista ei pysty tarjoamaan englannin kielen koulutusta työyhteisölle.

Niillä yrityksillä, jotka ovat rekrytoineet kansainvälistä työvoimaa, on kyselyn mukaan pääsääntöisesti myönteisiä kokemuksia. Noin 20 prosenttia ilmoittaa kokemuksen olleen kielteinen.

– Riittävä kielitaito on myös asennekysymys, sanoo toimitusjohtaja Olli Pietilä Turun TAITO-koulutus Oy:stä tiedotteessa.

Turun TAITO-koulutus on Turun suurin kotoutumiskouluttaja kaudella 2021–25.

– Kukapa meistäkään äidinkielen veroista englantia puhuisi, mutta heikommallakin kielitaidolla asiat hoituvat.

Pietilä sanoo, että esimerkiksi selkosuomenkielinen ohjeistus on hyvä kaikille: vähemmän koulutetuille, asiaan ensimmäistä kertaa perehtyville, maahanmuuttajille.

– Ja kielitaito kehittyy muun osaamisen lailla. Kumpi mahtaa lopulta isompi riski olla – merkittävästi suppeampi rekrytointipohja vai kielitaidon haasteet? Kyselyn tulokset kertovat samaa tarinaa. Ensimmäistä rekrytointia jännitetään, mutta useimmiten asiat sujuvat hyvin. Näin on moni onnistunut ratkaisemaan osaajapulansa.

Keskuskauppakamarin mukaan kotoutumisessa tulisi panostaa enemmän työn ohessa tapahtuvaan kotoutumiseen kurssien sijasta. Tällöin esimerkiksi kielen ja ammattisanaston oppiminen tapahtuisi luonnollisessa ympäristössä.

– Kielitaito on ymmärrettävästi yleisin este kansainvälisten osaajien työllistämiseen. Asiaa on monessa yrityksessä kuitenkin syytä pohtia ja ennakoida. Kun työvoimapula taas jonain päivänä iskee täydellä voimalla, ei uutta äidinkieleltään kotimaista osaajaa välttämättä löydykään. Millä tämän hetken toimenpiteillä asiaa voisi helpottaa? Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uusien järjestelmien monikielisyyttä, työohjeiden kääntämistä aina vieraalle kielelle tai muuta vastaavaa toimintamallia, pohtii Turun kauppakamarin maahanmuuttoasioihin perehtynyt yhteyspäällikkö Olli Hakala.

Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 27.8.–3.9. Siihen vastasi 986 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Vastaajista 79 oli Turun kauppakamarin jäseniä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)