Monessa suomalaisten suosikkimatkakohteessa merkittävä TBE-riski
Punkkien levittämää puutiaisaivokuumetta (TBE) esiintyy monessa suomalaisten suosimassa lomakohteessa Euroopassa. Tautia esiintyy erityisesti Baltiassa ja osassa Keski-Eurooppaa sekä muun muassa Tukholman lähialueilla. Matkailijan on hyvä muistaa rokottautua tätä vakavaa infektiota vastaan ajoissa. Yhdellä rokoteannoksella ei saa vielä hyvää suojaa tautia vastaan vaan ennen matkaa tulisi ehtiä ottaa kaksi rokoteannosta. Rokotussarja olisikin hyvä ehtiä aloittamaan noin kuukausi ennen matkaa.
Punkit viihtyvät hyvin vaihtelevissa maastoissa: takapihojen nurmikoilla, teiden varsien heinikoissa, metsissä ja rantaniityillä. Lyhyellä kaupunkilomalla punkin kohtaaminen on epätodennäköistä, mutta monenlaisissa luontokohteissa punkkiin voi törmätä. Jos matkailija on lähdössä riskialueelle telttailemaan, kiipeilemään, vaeltamaan, pelaamaan golfia tai viettää muuten aikaa luonnossa, on syytä harkita TBE-rokotetta tartunnan ehkäisemiseksi.
Baltian maissa Virossa, Latviassa ja Liettuassa TBE:n esiintyvyys on Euroopan suurimpia suhteessa väestöön. Suuri esiintyvyys on suomalaismatkailijoiden suosimassa Länsi-Virossa, Saarenmaalla ja Hiidenmaalla. Sekä punkkien määrä että punkkien levittämien tautien määrä on kasvanut merkittävästi Virossa edellisen kymmenen vuoden aikana.
Punkkien pienen koon vuoksi, purema voi jäädä herkästi huomaamatta. Viime vuonna julkaistussa latvialaisessa tutkimuksessa TBE-tartunnan saaneista vain 57 prosenttia oli havainnut punkin pureman ennen sairastumista. Tutkimuksessa todettiin TBE-rokotteen antavan erinomaisen suojan sairastumista vastaan. Vuosien 2018-2020 aikana Latviassa todettiin 587 laboratoriovarmistettua TBE tapausta, joista 98,1 prosenttia oli rokottamattomilla, 1,5 prosentilla rokotushistoriasta ei ollut tietoa tai he olivat saaneet vajaan rokotussuojan ja vain 0,3 prosenttia sairastuneista oli täysin rokotettuja. Ilman TBE-rokotuksia taudin esiintyvyys olisi merkittävästi suurempaa ja vastaavasti kattavammalla rokottamisella saataisiin estettyä lisää vakavia sairastumisia.
Ruotsissa on merkittävä TBE-riski saaristossa ja erityisesti Tukholman ja Uppsalan alueilla. Merkittävää tautiriskiä on myös Tsekeissä, Sloveniassa, Slovakiassa, Itävallassa ja osassa Saksaa. Alueellisesti TBE:tä esiintyy myös muualla Keski-Euroopassa. Lisäksi tauti on levittäytynyt uusille alueille ja uusiin maihin. Vuonna 2020 Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) rekisteröi 3,817 TBE-tapausta 24:stä eri Euroopan maasta.
Alkuvuonna julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa todettiin TBE-vasta-aineita eli merkkejä sairastetusta puutiaisaivokuumeesta löytyvän alueesta riippuen 1–7 prosentilla tutkittavista ruotsalaisista verenluovuttajista. Taudin suurin esiintyvyys oli Tukholman alueella. Myös Ruotsissa puutiaisaivokuumetapausten määrä on lisääntynyt ja tauti on levinnyt uusille alueille. Ruotsalaistutkijat epäilevät havaitulle TBE-tapausten kasvulle olevan useita eri syitä: punkkien määrän sekä punkkien isäntinä toimivien jyrsijöiden määrän kasvu, viruksen lisääntymistä edistävät muuttuneet ilmasto-olot, taudin parempi tunnistaminen ja diagnosointi, vuonna 2021 tapahtunut lasku rokotusmäärissä sekä ihmisten lisääntynyt liikkuminen luonnossa koronapandemian aikana. Ruotsissa puutiaisaivokuumeen suurin esiintyvyys ajoittuu heinä- ja syyskuun välille, mutta tapauksia on todettu myös keskellä talvea joulu–tammikuussa.
– Matkustettaessa TBE-riskimaahan rokotussarjan aloitus olisi hyvä suunnitella 1–3 kuukautta ennen matkaa. Rokottamisen jälkeen kestää muutaman viikon, että taudilta suojaavat vasta-aineet kehittyvät. Aikaisemmin aloitettua ja kesken jäänyttä rokotussarjaa voidaan yleensä jatkaa ilman ylimääräisiä annoksia. Oman rokotussuojan voimassaolo olisi syytä tarkistaa aina ennen matkaa TBE-riskialueelle, kertoo terveydenhoitaja Kaisa Jääskeläinen Suomen Rokotepalvelusta tiedotteessa.
Kaksi ensimmäistä TBE-rokotusannosta annetaan 14 vuorokauden ja kolmen kuukauden välillä. Kahden annoksen jälkeen suoja on jo hyvä matkaa ajatellen. Perussarjan kolmas annos annetaan 5–12 kuukauden päästä toisesta annoksesta. Tehosteannoksia jatketaan tämän jälkeen 3–10 vuoden välein.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)


















