Kevään kasvukauden alkaessa on hyvä hetki palauttaa mieliin Pehr Kalm (1716–79), Suomen puutarhatalouden isäksi kutsuttu tiedemies. Kalm omisti elämänsä kansalaisten valistamiselle ja puhui kasviomavaraisuuden tärkeydestä. Hän oli aikansa tunnetuin suomalainen tiedemies, jonka toiminta vaikutti biologian kehittymiseen itsenäiseksi tieteenalaksi. Mutta miksi Kalmin elämäntyö on jäänyt nykypolvilta pitkälti unohduksiin?

Pohjanmaalta lähtöisin ollut Kalm kiinnostui jo nuorena luonnonhistoriasta ja opiskeli maailmankuulun kasvitieteilijän Carl von Linnén oppilaana Uppsalassa. Linnén lähettämänä hän teki tutkimus- ja kasvienkeruumatkoja Pohjois-Amerikkaan vuosina 1748–51. Monille kielille käännetyt matkakertomukset tekivät hänestä ympäri maailmaa arvostetun tutkimusmatkailijan ja tiedemiehen.

Kalm asettautui asumaan Turkuun, jossa hän työskentely Turun Kuninkaallisen Akatemian talousopin professorina ja Maarian seurakunnan kirkkoherrana. Akatemian professorina Kalm sai käyttöönsä Sipsalon tilan Hirvensalossa Amerikasta tuotujen kasvien istuttamiseen.

Sipsalossa tutkittiin puiden ja pensaiden sopivuutta Suomen ilmastoon sekä kasvatettiin siementaimia muihin puutarhoihin. Sipsalon tila on monien omistajanvaihdosten ja vaiheiden jälkeen nykyisin yksityisessä omistuksessa.

Kasvien tutkimustoimintaa harjoitettiin Sipsalon lisäksi vuosina 1757–1829 myös Piispankadulla, jonne Kalm ja Johan Leche perustivat Akatemian kasvitieteellisen puutarhan. Kalm levitti oppilaidensakin välityksellä puutarhatietoutta ympäri maan jakamalla marjapensaiden ja luumupuiden taimia.

Vuoden 1827 Turun palon jälkeen puutarha siirrettiin Helsinkiin yliopiston mukana ja 1960-luvulle tultaessa Kalmin kasvitieteellisen puutarhan jäänteet jäivät Sibeliusmuseon rakennustyömaan alle.

Kalm oli innokas opettaja ja hänen professuurinsa aikana julkaistiin 146 väitöskirjaa. Turun Museokeskuksen museopuutarhuri Aaja Peuralla on ollut työnsä ohella muutaman vuoden ajan tekeillä väitöskirja Kalmista.

– Näkökulmani on Kalmin missio. Hän halusi opettaa kansaa tuottamaan ruokaa omasta maasta ja hyödyntämään kotimaisia luonnonkasveja. Kalm valisti hyötykasveista ja hänen suuri ansionsa oli vihanneskasvatuksen opettaminen suomalaisille. Ennen häntä sitä ei harrastettu, Peura kertoo.

Peurasta on ollut ilahduttava havaita, että Kalmista on alettu puhua enemmän. Vuonna 2012 Sibeliusmuseon ja nykyisen Grädda-ravintolan taakse syntyi Jan-Erik Anderssonin toteuttama ympäristötaideteos Pehr Kalm Revival. Siihen kuuluvat kasvit valitsi Peura, joka on perustanut kalmilaisen puutarhan myös Askaisten Louhisaaren kartanoon.

Uppsalan kasvitieteellisessä puutarhassa vaalitaan monia Kalmin matkoiltaan sinne tuomia kasveja. Turussa Kalmin perintö on hajallaan eikä kotikaupunki ole toistaiseksi ollut siitä kiinnostunut.

Sinnikäs kansanvalistaja ja Suomen puutarhatalouden isä olisi ansainnut tulla paremmin huomioiduksi.

Muutaman vuoden toiminnassa ollut Pehr Kalm -seura toimii Maarian pappilassa ja tutkii Kalmin elämäntyön vaikutuksia sekä erityisesti kasviperintöä. Kalmin hauta on Maarian kirkkomaalla ja kirkon seinässä on hänen muistolaattansa.

Merja Marjamäki