Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2023 oli hankala eri puolilla maailmaa. Eläkesijoittajien keskimääräinen reaalituotto jäi vain kahteen prosenttiin. Suomalaisten eläkerahastojen sijoitukset sujuivat sitäkin heikommin. Reaalituotto painui meillä korkean inflaation vuoksi negatiiviseksi ja oli keskimäärin -0,2 prosenttia. Ruotsalaisten eläkerahastojen reaalituotto oli keskimäärin -1,2 prosenttia.

Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemässä vertailussa 24 eläkesijoittajaa yhdeksästä eri maasta ylsi viime vuonna keskimäärin 8,2 prosentin nimellistuottoon kulujen jälkeen. Inflaatio oli kuitenkin edelleen korkea, minkä vuoksi eläkesijoittajien reaalituotto jäi vaatimattomaksi. Keskimääräinen reaalituotto kutistui kahteen prosenttiin.

Suomalaiset eläkesijoittajat ylsivät viime vuonna keskimäärin kuuden prosentin nimellistuottoon.

– Nimellistuotto oli edellisvuotta selvästi parempi. Mutta inflaatio oli meillä viime vuonna monia muita maita korkeampi ja se heikensi suomalaisten eläkesijoittajien reaalituottoa paljon, ETK:n yhteyspäällikkö Mika Vidlund toteaa tiedotteessa.

Suomalaisten eläkesijoittajien reaalituotto painui viime vuonna -0,2 prosenttiin, kun inflaatiota mitataan koko vuoden keskiarvolla. Edellisvuonna suomalaisten keskimääräinen reaalituotto oli -11,5 prosenttia.

– Mutta suunta on hyvä. Inflaatio laski vuoden 2023 aikana selvästi, ja heikon vuoden 2022 jälkeen vuosi 2023 oli osakemarkkinoilla vahva erityisesti vuoden viimeisen neljänneksen osalta.

Vidlund muistuttaa, että helppoa ei ollut länsinaapurillakaan. Ruotsalaisten eläkesijoittajien keskimääräinen reaalituotto jäi viime vuonna -1,2 prosenttiin.

Parhaimpiin tuottoihin ETK:n vertailussa ylsivät maailman kolme suurinta puskurirahastoa. Listan kärkeen kiilasivat Norjan SPU, Japanin GPIF sekä Etelä-Korean NPS.

SPU ja GPIF saivat peräti yli 14 prosentin reaalituotot.

Heikoin sijoitustuotto oli pääomasijoituksiin erikoistuneella ruotsalaisella puskurirahastolla AP6:lla. Sen reaalituotto oli -5,1 prosenttia.

Suomalaisista eläkesijoittajista parhaimmat reaalituotot saivat Valtion eläkerahasto VER ja Kuntien eläkevakuuttaja Keva, jotka ylsivät lievästi positiivisiin tuottoihin. Yksityisen sektorin eläkesijoittajilla reaalituotto oli negatiivinen.

– Norjan SPU:lla meni viime vuonna kaikki loistavasti. SPU:lla oli allokaatiostaan noin 70 prosenttia osakkeissa, ja niistäkin puolet oli yhdysvaltalaisia osakkeita. Yhdysvaltain teknologiaosakkeiden tekoälyralli satoi siten suoraan SPU:n laariin, ETK:n erityisasiantuntija Antti Mielonen arvioi.

Norjalaisten menestystä tuki tänä vuonna myös Norjan kruunun kurssi, joka heikentyi suhteessa dollariin ja siten paransi dollarisijoitusten tuottoa.

– SPU on sikäli erityistapaus, että sillä ei ole lainkaan kotimaisia osakkeita. Sen sijaan suomalaisilla eläkesijoittajilla kotimaisten osakkeiden osuus pörssisijoituksista oli viime vuonna lähes kolmannes. Helsingin pörssin tuska vaikuttaa ilman muuta eläkesijoittajien tuottoihin, Mielonen kertoo.

Tosin kotimaiset osakkeet voivat myös yllättää.

– Esimerkiksi Japanissa kotimaan osakkeet olivat nimenomaan hyvä valinta. Japanin GPIF:n hyvää tuottoa selittää japanilaisten osakkeiden nousu. Nikkei 225 -indeksin nimellistuotto oli yli 30 prosenttia.

Eläkesijoittaminen on pitkän aikavälin toimintaa, joten tuottoja on mielekästä seurata pidemmillä aikaväleillä. Kymmenen vuoden (2014–23) jaksolla eläkesijoittajien reaalituotot ovat keskimäärin 4,4 prosenttia. Pidemmällä viidentoista vuoden ajanjaksolla (2009–23) keskimääräinen reaalituotto nousee 5,3 prosenttiin.

Suomalaisista toimijoista korkeimmat reaalituotot ovat saaneet Merimieseläkekassa MEK ja Kirkon eläkerahasto KER. Molemmilla eläkesijoittajilla viidentoista vuoden reaalituotto on 5,3 prosenttia.

Tuottoihin vaikuttavat myös sijoitustoiminnan kulut. Kuluista ei ole yhdenmukaista tietoa, mutta ulkomaisilla eläkesijoittajilla sijoituskulut olivat tilinpäätösten mukaan 0,1–1,1 prosenttia pääomasta vuosina 2021–2022. Suomalaisilla työeläkevakuuttajilla sijoitustoiminnan kulut olivat Finanssivalvonnan mukaan keskimäärin 0,9 prosenttia vuonna 2021.

Suomen lakisääteiset työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa jakojärjestelmällä eli kunkin vuoden työeläkemaksuilla. Työeläkevaroja ja niille kertyneitä sijoitustuottoja käytetään kuitenkin enenevässä määrin eläkkeiden rahoittamiseen. Vuonna 2023 työeläkevaroista käytettiin 5,8 miljardia euroa maksussa oleviin eläkkeisiin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)