Edistyspuolueen puheenjohtaja Aimo K. Cajander (1879–1943) nousi kolmannen kerran Suomen pääministeriksi maaliskuussa 1937. Cajanderin viimeiseksi jäänyt hallitus muistetaan maan ensimmäisenä punamultahallituksena, kun myös SDP ja Maalaisliitto oli saatu istutettua samaan kokoonpanoon.

Cajander johti hallitusta talvisodan syttyessä, hänen roolinsa sotaa edeltävissä neuvotteluissa Neuvostoliiton kanssa oli merkittävä. Hallitus jätti eronpyyntönsä 1. joulukuuta 1939, eli päivä talvisodan syttymisen jälkeen.

Vakkasuomalaisen rehtorin poika kirjoitti ylioppilaaksi Turun suomalaisesta klassillisesta lyseosta vuonna 1896. Turusta Cajander hakeutui opiskelemaan autonomisen Suomen ainoaan yliopistoon Helsinkiin, oppiaineeksi valikoitui kasvitiede. Lahjakas kasvitieteilijä eteni professoriksi vuonna 1911.

Cajander nimitettiin Metsähallituksen ylijohtajaksi vuonna 1918, myöhemmin hänestä leivottiin koko laitoksen ensimmäiseksi pääjohtaja. Cajander kehitti oman metsätyyppiteorian, jonka myötä häntä arvostettiin koko suomalaisen metsätieteen johtavana guruna.

Cajanderin hallitus muistetaan erityisesti suomalaissotilaiden varustusta kuvaavasta termistä, joka muotoutui kansan suussa muotoon ”Malli Cajander”. Kun reserviläisistä koostunut kenttäarmeija kutsuttiin ylimääräisiin kertausharjoituksiin lokakuussa 1939, osalle porukasta ei ollut antaa kunnon varusteita. Yleensä sotilaat saivat vain kiväärin, päähineen, kokardin sekä vyön, eli ”Malli Cajanderin” varusteet.

Pääministeri joutui kuulemaan syytöksiä sotilaiden puutteellisesta varustuksesta, sillä hallitus oli lykännyt joitain puolustushankintoja talvisodan kynnyksellä. Tosiasiassa sotilaiden varustukseen liittyvät puutteet ratkaistiin erittäin nopeasti. Termi on sikälikin epäreilu, sillä tosiasiassa Cajanderin hallituksen johdolla jopa lisättiin valtion puolustusmenoja.

Cajanderin poislähtö oli dramaattinen, sillä hänet löydettiin menehtyneenä eduskunnasta 21. tammikuuta 1943. Cajanderia odoteltiin joukolla oman puolueensa eduskuntaryhmän kokoukseen, mutta miestä ei vaan näkynyt missään. Säntillisenä henkilönä tunnettu ex-pääministeri oli osallistunut jo samana päivänä eduskunnan suuren valiokunnan kokoukseen.

Etsinnät johtivat surulliseen lopputulokseen. Kolminkertainen pääministeri löytyi omasta työhuoneestaan. Cajanderin lapsenlapsista tunnetuimpia ovat Jorma Kalela (1940–2022) oli Turun yliopiston poliittisen historian professori ja Jaakko Kalela (1944–) tasavallan presidentin kansliapäällikkö.

Heikki Möttönen