Tutkimus vitutuksesta sai suuren määrän vastauksia, mikä yllätti myös tutkijat. 20 000 suomalaista kertoi omasta vitutuksestaan tutkijoille. Professori Lauri Nummenmaa toteaa vitutuksen olevan suorastaan suomalaisten kansallistunne.

– Oli yllättävää, mutta myös upeaa, että näin moni vastasi meidän verkkokyselyymme. Saimme kattavan määrän vastauksia siihen nähden, että esimerkiksi moneen mielipidetutkimukseenkin saatetaan hakea vain reilu tuhat henkilö vastaamaan, Nummenmaa kertoo.

Nummenmaa on Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyksin) PET-keskuksen professori. Hän toteutti tutkimusta yhdessä professori Jari Hietasen kanssa. He itse saivat idean tehdä tutkimusta johtuen omasta vitutuksestaan.

– Toteutimme tämän tutkimuksen vuonna 2022. Meitä oli vituttanut tutkimukseen liittyvä rahoituspolitiikka, ja aloimme miettiä voisiko vitutusta tutkia ylipäätään. Ja se näytti olevan vastaajien suosiosta johtuen hyvä tutkimusaihe, Nummenmaa kertoo.

Nummenmaan mukaan vastauksista kävi ilmi, että suomalaiset avasivat mielellään vitutuksen aiheitaan.

– Näyttää siltä, että vitutus on suomalaisille tärkeä ja rakas asia. Ihmiset halusivat avautua, mitä tämä tunne heidän omalla kohdallaan merkitsee. Englannin kielellä ei tähän edes sopivaa käännössanaa löydy, joten tämä sanana on jotain aika suomalaista. Vaikka toki kaikkialla maailmassa koetaan samanlaisia tunteita, Nummenmaa sanoo.

Eniten suomalaisia ärsyttivät toiset ihmiset, mutta vuoden 2022 tapahtumien myötä esimerkiksi sota ja Putin nousivat pintaan.

– On normaalia, että ihmiset kokevat erilaisia tunteita toisia ihmisiä kohtaan, koska olemme niin paljon muiden ihmisten kanssa tekemisissä. Ja vitutus lieveni osalla vastaajista vastaamalla meidän kyselyyn, koska omien tunteiden sanottaminen auttaa tunteiden purkamiseen. Vastattuaan he kirjoittivat, että tämä oli kyllä hyvä kysely ja koska tämän täytin, niin ei enää vituta ollenkaan, Nummenmaa sanoo.

Nummenmaan mukaan erilaiset tunteet kuuluvat ihmisten elämään.

– On aivan normaalia, että ihmiset kokevat myös vitutusta. Elämä ei ole pelkästään hattaraa ja vaahtokarkkeja, vaan siihen kuuluvat myös muunlaiset olotilat. Toki jos ihmistä vituttaa, ahdistaa tai masentaa ihan jatkuvasti, niin sellainen alkaa häiritä elämää, Nummenmaa sanoo.

Jos ahdistus tai vitutus on jo elämänlaatua häiritsevää, niin Nummenmaan mielestä on hyvä pysähtyä tutkimaan, että mistä se omalla kohdalla voi johtua.

– Yleensä häiritsevän vitutuksen syy on jokin asia, mikä vaikuttaa omaan hyvinvointiin heikentävästi. On syytä pohtia johtuuko se kenties työpaikasta tai jostain henkilöstä työpaikalla. Vai onko omassa arjessa kotona jotain, mikä häiritsee. Voiko parisuhde hyvin? Vai mistä oma jatkuva vitutus voi syntyä?

Turkulais-tamperelainen tutkijaduo selvitti vitutuksen yleisyyttä, kestoa, aiheuttajia sekä vitutukseen liittyviä kehollisia reaktioita.

– Keskimäärin suomalaisia vitutti monta kertaa viikossa, mutta 90 prosenttia suomalaisista vitutti ainakin kerran kuussa, Nummenmaa sanoi.

Marianne Rovio