Eläinavusteista työskentelyä tulisi Suomessa edistää, jotta työskentelymuodon tuomat inhimilliset ja taloudelliset hyödyt saataisiin nykyistä paremmin käyttöön. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla tarvetta on vaikuttaville työskentelymuodoille, jotta kustannusten kasvua kyetään hillitsemään ja ennen kaikkea ihmisiä auttamaan tehokkaalla tavalla. Eduskunnan eläinavusteisen työryhmän puheenjohtajistoon kuuluvat Sofia Virta (vihr.), Pihla Keto-Huovinen (kok.) ja Ritva Elomaa (ps.) ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen eläinavusteisen työskentelyn edistämisestä.

Eläinavusteisella työskentelyllä tarkoitetaan hyvinvointia edistävää tai kuntouttavaa työskentelytapaa, jossa alan ammattilaisen työparina toimii eläin tai eläimiä. Eläinavusteisuuden hyötyjä eri asiakasryhmillä on tutkittu melko paljon, ja se on havaittu vaikuttavaksi työmuodoksi jopa esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa muut tukimuodot eivät ole tuottaneet tuloksia. Eläinavusteinen kuntoutus parantaa tutkimusten mukaan ammattilaisen ja asiakkaan tasa-arvoisempaa vuorovaikutusta ja voi siten tehostaa kuntoutumista.

– Eläinavusteisen työskentelyn edistäminen Suomessa on tärkeää, koska sillä on mahdollista edistää ihmisten hyvinvointia. Lisäksi edistämällä eläinavusteisuutta, voitaisiin nykyistä paremmin saada käyttöön työskentelymuodon tuomat inhimilliset sekä taloudelliset hyödyt, Eduskunnan eläinavusteisen työryhmän puheenjohtaja ja perustajajäsen Sofia Virta kommentoi tiedotteessa.

Eläinavusteiset palvelut voivat olla yhtenä keinona vastaamassa kasvaviin hyvinvointi- ja terveyshaasteisiin. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla on tarve vaikuttaville työskentelymuodoille, jotta kustannusten kasvua kyetään hillitsemään ja ennen kaikkea ihmisiä auttamaan tehokkaalla tavalla.

Eduskunnan eläinavusteisen työryhmän mukaan alan potentiaalia ja kehitystarpeita ei kuitenkaan ole huomioitu tarpeeksi.

– Tällä hetkellä eläinavusteista työskentelyä hoito- ja kuntoutusmuotona on hyvin hajanaisesti saatavilla, ja ala kaipaisikin nykyistä selkeämpää määrittelyä sekä sääntelyä, jotta palveluita olisi yhdenvertaisemmin saatavilla ja alan potentiaali saataisiin laajemmin käyttöön, sanoo ryhmän varapuheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen.

– Hajanaisuuden lisäksi haasteena on eläinavusteiseen työhön valmistavan tutkinnon puuttuminen. Osaamista eläimen kanssa työskentelyyn voi hankkia erilaisilla täydennyskoulutuksilla, mutta koulutusten laajuus, sisältö ja laatukriteerit vaihtelevat. Tärkeää olisi selvittää, miten alan koulutusmahdollisuuksia tulisi yhdenmukaistaa ja kehittää. Koulutustarjontaa kyllä on jo hyvin kattavasti, mutta sitä tulisi selkeyttää, jatkaa ryhmän varapuheenjohtaja Ritva Elomaa.

Eläinavusteinen työskentely on monin eri tavoin ja tutkimuksin todettu erittäin tehokkaaksi työmuodoksi niin sosiaali- ja terveysalalla kuin sivistyspuolella. Ammatillinen eläinavusteinen työskentely esimerkiksi lastensuojelussa, syrjäytyneiden kanssa, mielenterveyskuntoutujien parissa ja koulumaailmassa on kokemusten mukaan tuottanut tuloksia, joita olisi ollut vaikea saavuttaa ilman eläinten mukanaoloa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)