Jos ei yläloppusarjassa voita yhtään ottelua, ei kai tarvitse ihmetellä, miksi TPS:n kausi jalkapallon Ykkösessä päättyi, jälleen kerran, pettymykseen. Viides sija Ykkösessä on Palloseuran huonoin sijoitus sitten 1950-luvun.

Paperilla materiaali oli parempi, mutta missään vaiheessa kautta pelaamisesta ei huokunut sellainen varmuus tai jatkumo, joka olisi kantanut kohti nousua. Tietyllä tavalla kauden yllä leijui välikauden henki ja hengettömäksi kokonaisuus jäi, vaikka pelaajat kentällä itseään likoon laittoivatkin. Viimeinen peli sateisessa ja harmaassa Mikkelissä kuvasti koko kautta.

Ja jälleen kerran yhden TPS-legendan, tällä kertaa Kasper Hämäläisen, ura päättyi pettyneissä tunnelmissa.

Palloseurassa on uudelleenrakennuksen aika. Miika Nuutisen kiinnitys päävalmentajaksi monivuotisella sopimuksella on alku, mutta pelkästään päävalmentajarekrytoinnilla kurssi ei käänny kohti nousua. Myös pelaajahankinnoissa on syytä onnistua. Eikä siitäkään haittaa olisi, jos joukkue olisi kasassa aiemmin kuin viime vuosina. Viime vuosina TPS on turhan paljon hukannut pisteitä kevätkaudella.

Ilkka Lappi