Ensimmäiset Cool kids -koulukuraattorit ovat aloittaneet työnsä Varhassa, mutta Cool kids-hoitomallia on koulutettu sosiaali- ja terveysalan työntekijöille Varsinais-Suomessa jo vuodesta 2021. Kyseessä on kansainvälisesti suosittu ja näyttöön perustuva hoitomenetelmä ahdistukseen. Tarkoituksena on saada mahdollisimman moni lapsi ja nuori yhtäläisesti hoidon pariin aikaisessa vaiheessa.

– Cool Kids on kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuva hoitomalli, jonka tavoitteena on auttaa nuoria tunnistamaan ahdistuneisuutensa oireet ja syyt sekä kokemansa tunteet, ajatukset ja reaktiot ahdistavissa tai hankalissa tilanteissa, kertoo menetelmäkoordinaattori Riina Sjöman Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeesta.

Menetelmä on kehitetty australialaisessa Macquarien yliopistossa 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille, joilla on ahdistusoireita. Suomeen hoitomallin toi HUS vuonna 2015.

– Malli perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan, joten se on hyvin käytännönläheinen, ja siksi sen on todettu toimivan hyvin ahdistuksen hoidossa. Siinä ahdistusta kokevat altistetaan turvallisessa ilmapiirissä pienin askelin asioille, jotka heitä ahdistavat, Sjöman kertoo.

Hoitomalliin kuuluu lisäksi palkitseminen, joka kannustaa asiakasta osallistumaan aktiivisesti hoitoon.

Sjömanin mukaan kyseessä on perhehoitomalli, jolloin vanhemmat ovat tiivisti mukana hoidossa. Hoitokertoja on kolmen kuukauden aikana kymmenen.

– On tärkeää, että myös perhe on tietoinen nuoren tai lapsen hoidosta, sillä lähiympäristö voi olla suuri tuki hoidon kannalta. Tietysti toisen asteen opiskelijoilla vanhempien rooli on hoidon aikana hieman pienempi.

Sjömanin mielestä on myös hyvä, että opettajat huomioivat koulussa nopeasti, jos oppilasta esimerkiksi jännittävät viittaaminen tai sosiaaliset tilanteet kuten ruokalaan meno.

– On hyvä kiinnittää huomiota mahdollisimman ajoissa lapsen käytökseen, jotta apua voidaan antaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. On tärkeää lapsen ja nuoren tulevaisuuden sekä koulunkäynnin kannalta, että ahdistuksen oireet huomioidaan. Hoitamalla ahdistusta on ollut vähemmän koulupoissaoloja, ja lapsen sekä nuoren arki koulussa helpottuu huomattavasti, Sjöman toteaa.

Ahdistus on Suomen kouluissa suhteellisen tavallinen ilmiö, sillä vuoden 2023 kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta kertoi 22 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista.

– Cool Kids -hoitomalli antaa nuorelle apua käsitellä vaikkapa tilanteita, joissa hän tuntee itsensä ulkopuoliseksi, hermostuu esiintyessään tai kamppailee sosiaalisessa kanssakäymisessä, kertoo Sjöman.

Sjömanin mukaan hoito-ohjelman vaikuttavuudesta on olemassa tutkimusnäyttöä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ohjelmaan osallistuminen vähentää merkittävästi ahdistuneisuusoireita.

Marianne Rovio