Hankintalain tavoitteena on muun muassa tehostaa julkisten varojen käyttöä, jonka kokonaisarvo Suomessa on vuodessa noin 44 miljardia euroa. Lisäksi lain tavoite on turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuuden tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Rakennus-Salama Oy:n yrittäjä Jori Salama on kuitenkin eri mieltä lain oikeudenmukaisuudesta ja avoimen kilpailun toteutumisesta. Hänen mielestään laki ei toteudu lupaamallaan tavalla.

Hän ei voi ymmärtää, miten julkisiin, isoihin rakennusurakoihin voi tulla joskus vain yksi ainut tarjous yhdeltä yritykseltä.

– Hankintalain huono toteutuminen käytännössä ei todellakaan tarjoa tasapuolisesti mahdollisuuksia kaikille yrittäjille. Laki ei siis edistä tasa-arvoisuutta, jos vain yhdellä isolla yrityksellä on mahdollista vastata tarjoukseen. Kun hankintalaki laadittiin, siinä oli 19 kohtaa. Nyt siinä on 187 kohtaa, Salama sanoo.

Salama on itse tehnyt valituksen Markkinaoikeuteen, kun heidän tarjouksensa hylättiin tarjouskilpailussa liittyen Turun kaupungin museokeskuksen ja päätearkiston kokoelmatilojen hankintaprosessiin. Kaupunki käynnistää uudelleen hankintaprosessin, koska Markkinaoikeus kumosi edellisen tarjouspyynnön virheellisyydestä johtuen.

Salaman mielestä hankintayksiköissä pitäisi panostaa enemmän osaamiseen, jotta tällaisia virheitä ei pääse tapahtumaan. Lisäksi hänen mielestään tarjouksiin ei pystytä vastaamaan isojen liikevaihtovaatimuksien takia.

– Hankintalain aiheuttamat ongelmat eivät ole mikään suhdanneriippuvainen asia. Hankintalaista tulisi poistaa kokonaan esimerkiksi liikevaihtovaatimukset, koska ne eivät osoita oikeaa tilannetta tarjoavista yrityksistä. PK-sektori harvoin pystyy vaadittuja lukuja antamaan, ja kuitenkin PK-sektori on todella iso työllistäjä usealla alalla.

Marianne Rovio

.