Joka neljäs suomalainen lammas on luomulaiduntaja. Kyse on suuresta määrästä, sillä Pro Luomu ry:n tiedotteen mukaan suomalaisesta lihantuotannosta luomua on vain noin yksi prosentti. Laiduntamisesta hyötyvät niin lampaat kuin luonto. Lammas onkin maisemanhoitajana suosittu perinnebiotooppien ylläpitäjä.

Varsinais-Suomessa otollisia laidunalueita ovat Aurajoen rannan suojavyöhykkeet, jotka voivat olla kahdenkymmenen metrin levyisiä rinnelaitumia. Juuri tällaisella paikalla laiduntavat lietolaisen Kaupin tilan kesälampaat, jotka kuljetetaan kesätyöhön Sipilän lammastilalta.

– Meillä on ollut lampaita laiduntamassa vuodesta 2002 asti, viimeisen kahden vuoden ajan luomulampaita. Isäni päätti ottaa lampaat rannan suojavyöhykkeelle. Joskus 1970-luvulla siellä on lehmiäkin laiduntanut, kohta sukutilaansa neljännessätoista polvessa pyörittävä Katja Kauppi kertoo.

Kaupin tilan kesälampaat laiduntavat jokivarressa pari kilometriä Liedon keskustasta asemalle päin, Kurkelan sillan kupeessa.

– Maisemallinen ajatus siinä oli, perinteinen ajattelu. Lampaat saavat toteuttaa tärkeää ympäristötekoa, eikä tarvitse koneiden kanssa mennä sinne niittämään. Aurajokiranta on aika hankalasti viljeltävissä, ja suojavyöhyke pitäisi aina niittää.

Aluksi uusia tulokkaita käytiin ihastelemassa Kaupin mukaan sekä hyvässä että pahassa, mutta nykyisin lampaat ovat Aurajokirannassa jo tuttu näky.

– Valtaosa vierailijoista on fiksuja, korkeintaan vähän rapsuttavat. Jos sinne laittaisi karitsoja, niin siellä olisi vielä enemmän ihmisiä, Kauppi nauraa.

Maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija, biologi Kalle Hellström kertoo Pro Luomun tiedotteessa, että lampaat voivat olla lehmiä parempi ratkaisu saarissa, karummilla biotoopeilla ja nummilla. Hellströmin mukaan tiettyjen luontotyyppien tilanne on hälyttävä ja akuutti. Maatalousluonnon perinnebiotoopeista tällaisia ovat etenkin pitkään hoidetut niityt, joita on hyvin vähän jäljellä.

Laidunnus hyödyttää myös vesiensuojelua. Rantalaitumella laiduntava lammas sitoo ravinteita kasvuunsa. Sen on todettu vähentävän ravinteiden kokonaismäärää, mikäli laiduneläimille ei viedä lisärehua. Laiduntaessaan lampaat pitävät alueen avoimena, mikä mahdollistaa uhanalaistuvien ympäristöjen säilymisen.

Lampaan tuotantotapa sopii hyvin luomuun, sillä esimerkiksi ruokinta on samanlaista luomussa ja tavanomaisessa kasvatuksessa. Usein tavanomaisetkin lampaat laiduntavat, mutta luomutuotannossa se on pakollista. Rehun viljelyssä ei luomulampaiden kohdalla käytetä keinotekoisia lannoitteita eikä kemiallisia torjunta-aineita. Lisäksi luomutuotantoa valvotaan tarkasti. Lampaita oli viime vuonna noin kahdella sadalla suomalaisella luomutilalla.

Pääsiäinen on suomalaisen luomukaritsanlihan tärkein sesonki. Luomukaritsanlihan saatavuus on tänä pääsiäisenä entisellään, mutta on vielä arvoitus, miten hintojen nousu vaikuttaa kuluttajien ostoslistoihin. Kaikki laidunlampaat eivät kuitenkaan päädy lihoiksi.

– Osa lampaista on ollut meillä vuodesta toiseen, Kauppi hymyilee.

Eveliina Portnoj