Turun ruutukaava-alueen asukasmäärä lähestyy 60 000 asukasta. Vuonna 2020 keskustan asukasluku ylitti 58 000 ja kasvoi edelleen hieman 2021, joka on viimeisin tilastoitu vuosi. Vuoden 2021 lopussa Turun keskustan alueella asui 58 613 asukasta.

– Yksi iso tekijä keskustan asukasmäärän kasvussa on se, että keskustan kehitys on nostettu yhdeksi Turun kärkihankkeista. Yhtenä osana siinä on kehittää myös asuinrakentamista, toteaa Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.

Pitkään 2000-luvulla näytti, että keskusta, eli numerokaupunginosat, näivettyy asuinpaikkana. Vuonna 2007 ruutukaavalla asui enää noin 42 000 asukasta. Kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 asukasluku ylitti 50 000, jonka jälkeen määrä on kasvanut jatkuvasti hieman.

Keskustaan on rakennettu paljon uutta viime vuosina. Muun muassa Kakolan alueen, Linnanfältin ja Telakkarannan rakentaminen on keskustan asukasmäärän nousun taustalla.

– Isompien uudisrakennuskohteiden lisäksi myös täydennysrakentamista on ollut paljon, Hintsanen toteaa.

Vielä tosin on matkaa 1960-luvun huippuvuosiin. 1960-luvun puolivälissä keskustan alueella asui 68 000 ihmistä. 60-luvulla lähiöiden rakentaminen kiihtyi, mikä johti ihmisten muuttamiseen kauemmas keskustasta. Viime vuosina virta on vienyt jälleen kohti ruutukaavaa.

– Selvästi on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut nähtävillä se trendi, että ihmiset haluavat jälleen palata keskustaan, Hintsanen sanoo.

Keskustan vetovoima on myös vaikuttanut keskustan ulkopuolella olevien alueiden kehitykseen.

– Esimerkiksi Skanssin alueen rakentaminen käynnistyi odotettua hitaammin sen vuoksi, että keskusta koettiin houkuttelevana asuinrakentamisen kannalta.

Turku on pitkään ollut Suomen ”sinkkupääkaupunki”, jossa yksinasuvien määrä suhteessa muihin Suomen isoihin kaupunkeihin on suuri. Yksinasuvien osuus on suuri kaikissa ikäluokissa. Tämä on vaikuttanut myös Turun keskustan asuinrakentamiseen.

– Yksinasuvat perinteisesti haluavat asua lähellä keskustaa. Se on johtanut myös siihen, että keskustaan on rakennettu paljon suhteellisen pieniä asuntoja, esimerkiksi kaksioita. Tulevaisuuden haasteena meillä onkin saada myös perheitä keskustaan, Hintsanen myöntää.

Yhtälö ei välttämättä ole aivan yksinkertainen. Ruutukaavalla neliöiden hinta on korkeampi kuin kauempana keskustasta. Monet perheet arvostavat väljyyttä, mutta asunnon ostohinnan tai vuokran pitäisi pysyä kohtuullisena. Hintsanen uskoo kuitenkin, että yhtälö on ratkaistavissa.

– Uusien asuntojen suunnittelu on siinä avainasemassa. Hyvällä suunnittelulla on mahdollista tehdä asuntoja, jossa ei ole hirveästi neliöitä, mutta perhe voi asua mukavasti.

Ilkka Lappi