Ahvenanmaan merenlahtien rehevöityminen on lisääntynyt viimeisten 20 vuoden aikana, osoittaa Ahvenanmaalla Finströmin Husössä sijaitsevalla Åbo Akademin biologisella asemalla tehty tutkimus. Rehevöityminen vaikuttaa näkinpartaisleviin, jotka ovat tärkeitä monille ravintoa ja suojaa hakeville kaloille.

Husön biologiselta asemalta käytiin viime kesänä 12 kynnyslahdella eli fladalla Ahvenanmaan maankunnan hallituksen toimeksiannosta. Näitä fladoja ei ollut tutkittu sitten vuoden 2002. Tällä uudella tutkimuksella pyritään saamaan ajantasaisempi kuva merenlahtien tilasta eri puolilla Ahvenanmaata. Työ jatkuu vuoden 2023 aikana.

– Yksi selkeimmistä havaitsemistamme muutoksista oli, että herkät näkinpartaislevät ovat vähentyneet, kun taas rehevöitymisestä hyötyvät lajit ovat lisääntyneet, kertoo Åbo Akademin tohtorikoulutettava, meribiologi Anna Ikonen.

Näkinpartaislevistä etenkin punanäkinparta (Chara tomentosa) on vähentynyt voimakkaasti. Näkinpartaislevät ovat osoittautuneet niistä suojaa ja ravintoa etsivien kalojen tärkeiksi kasvuympäristöiksi. Näkinpartaislevät ovat myös tärkeitä sedimentin sitoutumisen kannalta. Lahdissa, joissa näkinpartaisleviä on paljon, vesi on usein ympäröivää vettä kirkkaampaa. Näkinpartaislevät ovat herkkiä ympäristövaikutuksille, etenkin rehevöitymiselle. Rehevöityminen hyödyttää muun muassa ärviä- ja karvalehtikasveja, jotka voivat syrjäyttää näkinpartaislevät tehokkaasti.

– Toinen viime vuosina havaitsemamme ilmiö on rihmalevien määrän selvä lisääntyminen paikoissa, joissa niitä ei ole aiemmin ollut kovin paljon. Yksi näistä paikoista on Husöviken. En ole aiemmin nähnyt täällä näin paljon rihmalevää, sanoo amanuenssi Tony Cederberg Husön biologiselta asemalta.

Myös tutkituissa merenlahdissa rihmalevät olivat viime kesänä selvästi yleisempiä kuin vuonna 2002. Yksivuotiset rihmalevät ottavat vedestä ravinteita erittäin tehokkaasti, ja lisäksi ne pitävät auringonvalosta ja lämpimästä vedestä. Kaikkea tätä oli tarjolla viime kesänä. Kesäkuu oli Ahvenanmaalla erityisen lämmin. Husöviken lahdella mitattiin 30. päivä uusi lämpöennätys, kun veden lämpömittari näytti 27,65 astetta. Lisäksi elokuussa iski helleaalto samalla, kun vedenpinta laski. Tämä loi rihmaleville optimaaliset olosuhteet, Cederberg toteaa. Tästä huolimatta tutkimuksen tulokset eivät olleet pelkästään kielteisiä.

– Joissakin merenlahdissa löysimme näkinpartaisleviä melko syvästä vedestä. Tämä on hyvä merkki. Merenlahtien seurannan jatkaminen on tärkeää, jotta tiedämme paremmin, mitä niissä tapahtuu, ja voimme tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin rehevöitymisen vähentämiseksi, Ikonen sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)