Käräjäoikeuksissa vireillä olevien rikosasioiden ja laajojen riita-asioiden määrät ja käsittelyajat ovat edelleen koronapandemiaa edeltävää aikaa korkeammalla tasolla. Hovioikeuksissa vireillä olevien asioiden määrä ja käsittelyajat ovat myös hieman kasvaneet viime vuosina. Hallinto-oikeuksissa vireillä olevien asioiden määrät ovat sen sijaan laskeneet.

– Tuomioistuinlaitoksen keskeinen haaste on edelleen puutteellisesta perusrahoituksesta johtuva pitkäaikainen resurssipula, mistä johtuen käsittelyajat ovat yleisesti ottaen kohtuuttoman pitkiä, sanoo Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola.

Tuomioistuinviraston laskelman mukaan tuomioistuinlaitos oikeusministeriön hallinnonalan suurimpana toimijana tarvitsee pysyvää lisärahoitusta henkilöstömenoihin noin 30 miljoonaa euroa vuosittain. Sen lisäksi ruuhkien purkamiseksi ja käsittelyaikojen lyhentämisen nopeuttamiseksi tuomioistuinlaitos tarvitsee noin kahdeksan miljoonan euron vuotuisen määräaikaisen lisärahoituksen vuosille 2023–26.

– On myös muistettava huolehtia tuomioistuinlaitoksessa työskentelevien koulutuksesta ja työhyvinvoinvoinnista – toiminnan kehittäminen on mahdollista vain osaavan, ammattitaitoisen ja hyvinvoivan henkilökunnan avulla, Jaakkola lisää.

Käräjäoikeuksiin saapui viime vuonna yhteensä 511 715 asiaa (2021: 545 327). Suppealla haastehakemuksella vireille tulleita (summaarisia) asioita saapui 375 039 asiaa, eli 32 000 (- 8 %) asiaa edellisvuotta vähemmän. Asiamäärä väheni yhteensä 33 612 asiaa, joten asiamäärämuutos selittyy lähes kokonaan summaaristen asioiden määrän muutoksella. Vuonna 2022 käräjäoikeuksiin saapui 51 566 rikosasiaa. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa oli 6,0 kuukautta (2021: 5,8 kk). Vuoteen 2012 saakka rikosasioiden käsittelyajat olivat alle neljä kuukautta ja viime vuosina käsittelyaika on kasvanut hieman lähes vuosittain. Vuoden 2022 lopussa oli 5 532 yli 12 kuukautta vireillä ollutta rikosasiaa (2021: 4 658). Pitkään vireillä olleiden asioiden osuus oli 21 prosenttia kaikista vireillä olleista rikosasioista (2021: 20 %).

Hovioikeuksiin saapui 7 899 asiaa (2021: 8 226). Keskimääräinen käsittelyaika oli 6,5 kuukautta. Käsittelyaika on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut hieman joka vuosi. Käsittelyaika oli 5,5 kuukautta vuonna 2017. Vireillä olevien asioiden määrä kasvoi noin 50 asialla edellisestä vuodesta.

Hallinto-oikeuksiin saapui 17 365 asiaa (2021: 17 479 asiaa), joka on noin sata asiaa vähemmän kuin vuonna 2021. Asioista 24 prosenttia oli ulkomaalaisasioita (2021: 24 %), joihin kuuluvat myös turvapaikka-asiat. Vuonna 2022 hallinto-oikeuksiin saapui yhteensä 1 218 turvapaikka-asiaa, mikä on vain hieman vähemmän (-2 %) kuin edellisenä vuonna (2021: 1 248 asiaa).

Hallinto-oikeuksissa erityisesti ympäristö- ja rakentamisasioiden käsittelyajat ovat huolestuttavan pitkiä. Tältä osin tilanteen kuitenkin pitäisi parantua niin sanotun vihreän siirtymän lisärahoituksen turvin.

Keskimääräinen käsittelyaika hallinto-oikeudessa oli 9,9 kuukautta (2021: 9,6 kk). Pisimpään viipyivät ympäristöä (19,3 kk), rakentamista (13,2 kk), itsehallintoa (13,1 kk) ja verotusta (12,5 kk) koskevat valitukset. Sosiaali- ja terveydenhuoltoasioissa käsittelyaika oli keskimäärin 6,4 kuukautta. Lastensuojeluasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 9,2 kuukautta. Yhteiskunnallisesti merkittävien kaava-asioiden käsittelyaika oli 13,5 kuukautta. Asemakaava-asiat viipyivät hallinto-oikeuksissa 11,8 kuukautta. Ulkomaalaisasioiden käsittelyaika oli 11,4 kuukautta, mikä on hieman pidempi kuin pelkkien turvapaikka-asioiden käsittelyaika 11,3 kuukautta. Käsittelyajat vaihtelivat paitsi asiaryhmittäin myös hallinto-oikeuksien välillä.

Yksittäisten tuomioistuinten käsittelyajoissa on suuria eroja saman tuomioistuinlinjan sisällä. Tämä on ongelmallista kansalaisten alueellisen yhdenvertaisuuden kannalta.

Poikkeukselliset ajat ja resurssipula ovat leimanneet Tuomioistuinviraston kolmea ensimmäistä toimintavuotta. Toimintaympäristön haasteista huolimatta virasto on kyennyt vakiinnuttamaan toimintansa ja kyennyt ottamaan entistä vahvempaa roolia tuomioistuinlaitoksen ohjauksessa ja kehittämisessä. Meneillään on useita tuomioistuinten toiminnan kehittämiseen tähtääviä hankkeita.

Tuomioistuinlaitoksen kirjanpitoyksikön toiminnan kulut vuonna 2022 olivat yhteensä 298,7 miljoonaa euroa. Merkittävimmät kulut muodostuivat henkilöstökuluista (75,9 %). Vuokria kirjattiin kertomusvuonna 36,1 miljoonaa euroa, mikä oli 0,6 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Tuomioistuinlaitoksen henkilöstömäärä vuoden 2022 lopussa oli 3 415 henkilöä, joista 24,4 prosenttia oli määräaikaisia. Naisten osuus henkilöstöstä on noin 71 prosenttia. Vuonna 2022 Tuomioistuinvirasto järjesti tuomioistuinlaitoksen henkilöstölle yhteensä 145 koulutuspäivää (2021: 166 päivää; 2020: 163 päivää) ja koulutuksiin osallistui 3 102 henkilöä (2021: 5 895 hlöä; 2020: 4 642 hlöä).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)