Jos toisinaan tuntuu, että nykyään Turussa rakennusprojekteilla on tapana kestää, niin on sitä osattu ennenkin.

Helatorstai vuonna 1952 oli Turussa suuren juhlan päivä. Tuolloin nimittäin Turun tuomiokirkon seinustalla paljastettiin Mikael Agricolan patsas.

Suomen kirjakielen isän patsashanke oli ollut vireillä hyvän tovin ennen kuin helatorstain paljastushetki koitti. Agricola-patsas oli ollut vireillä jo 1800-luvun puolella. Tarkka harkinta ei ollut ainoa syy, miksi patsas pääsi paikalleen vasta olympiavuonna. Hanketta viivästyttivät muun muassa maailmansodat ja 1930-luvun lama.

Vaikeiden vuosien jälkeen arkkipiispa Aleksi Lehtonen alkoi viedä patsasasiaa tosissaan eteenpäin. Oskari Jauhiaisen veistämä pienoismalli valmistui 1948 ja täysikokoinen pronssiveistos neljä vuotta myöhemmin. Agricola-patsas oli Jauhiaiselle tärkeä virstanpylväs. Myöhemmin hän veisti Porvoossa sijaitsevan Werner Söderströmin näköispatsaan sekä Teuvo Pekkalan muistomerkin.

1500-luvulla eläneestä Agricolasta ei ollut säilynyt aikalaispiirroksia, patsaan veistänyt Jauhiainen käytti Agricolan kasvoja tehdessään mallina omia kasvonpiirteitään.

Jalustan suunnitteli Erik Bryggman ja sen kustansi turkulaiskauppias Hugo Helander. Kaupungin elinkeinoelämä oli vahvasti tukemassa patsashanketta.

Lähin pysäkki: 66 Akatemiantalo. Kävele hovioikeuden talon ohi tuomiokirkolle. Patsas on hovioikeuden puoleisella seinustalla.

Ilkka Lappi