Venäjä aloitti valmistautumisen hyökkäyssotaansa pyrkimällä sotkemaan eurooppalaiset energiamarkkinat. Kaasuhanan kiristäminen nosti sähkön hintaa jo kesästä 2021 alkaen, ja syksyllä säiden kylmetessä hinta nousi moninkertaiseksi totuttuun verrattuna. Uusi vaihe hintakriisissä alkoi kesällä kun Venäjä vähensi kaasun vientiä Eurooppaan entisestään. Syksyn aikana sähkönhinnat olivat korkeampia kuin koskaan aikaisemmin. Kuluvan vuoden keskihinta oli Suomessa 154 euroa megawattitunnilta, aiempi ennätys oli edelliseltä vuodelta, 72 euroa.

Pahiten kriisi on koetellut venäläisestä kaasusta riippuvaista Keski- ja Etelä-Eurooppaa, jossa kaasua käytetään lämmityksen ja teollisuuden lisäksi myös sähköntuotannossa. Sähkön hinnat Saksassa, Italiassa ja Kreikassa ovat olleet tuntuvasti pohjoismaisia korkeampia. Pohjoismaiden sisällä sähkö on ollut edullisinta Ruotsin ja Norjan pohjoisilla alueilla, etelän vertailukelpoiset alueet ovat olleet hinnoiltaan samaa tasoa Suomen kanssa.

Tukholma on ollut edullisempi, Oslo ja Kööpenhamina jonkun verran kalliimpia. Muiden Pohjoismaiden jakautuminen erillisiin hinta-alueisiin johtuu riittämättömistä maiden sisäisistä siirtoyhteyksistä. Hyvien sisäisten siirtoyhteyksien takia Suomella on ollut maana parhaat valmiudet kohdata yleiseurooppalainen energiakriisi.

– Sähkömarkkinat eivät olleet varautuneet yllättävään kaasun saatavuuden rajoittumiseen, joka on energian hinta- ja saatavuuskriisin juurisyy Euroopassa, toteaa Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.

– Muihin verrattuna olemme selvinneet hyvin, vaikka sähkön hintataso on monille asiakkaille ollut kohtuuton.

Eurooppalainen tavoite toteuttaa energiasektorilla vihreää siirtymää ei ole vaikuttanut sähkön hintoihin ennen energiakriisin alkua 2021. Päästöoikeuksien hinnat alkoivat kohota vuoden 2017 aikana, ja ovat siitä lähtien kymmenkertaistuneet. Hintojen nousu alkoi vasta Venäjän toimien seurauksena 2021.

Pohjoismainen sähköntuotanto on poikkeuksellisen vähän riippuvaista fossiilisista polttoaineista, ja ainakin markkinat uskovat, että Pohjoismaat tulevat kriisistä ulos ensimmäisinä. Sähkön futuurit ennakoivat, että talven lämmityskauden päätteeksi varsinkin suomalainen ja ruotsalainen sähkö asettuisivat pysyvästi alemmalle hintatasolle, keskimäärin alle kymmeneen senttiin kilowattitunnilta. Seuraavan talven odottama on myös merkittävästi alemmalla tasolla kuin kuluvan talven toteutuneet hinnat. Samaan aikaan Saksaan ennakoidaan jopa lähes kolminkertaisia hintoja Suomeen ja Ruotsiin verrattuna.

– Suomella on hyvät mahdollisuudet taltuttaa energiakriisi ennen Keski-Eurooppaa, koska omaa tuotantoa on tulossa reippaasti lisää, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

– Ensi kesän ja vuoden 2024 hintanäkymät ovat jo suotuisat, haasteena on nyt selvitä tästä talvesta niin sähkön hintojen kuin riittävyydenkin osalta. Politiikan puolella on huolehdittava, että energiantuottajien mahdollisuuksia investointeihin ei rajoiteta. Investoinnit ovat ainoa kestävä tapa varmistaa, että saamme edullista sähköä myös jatkossa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)