Neljä turkulaista asunto-osakeyhtiötä selvitti linjasaneerauksensa yhteydessä vaihtoehtoja kaukolämmölle. Jaanin alueen ryhmäkorjaushanke on valtakunnallisestikin mittava. Ryhmäkorjaushankekokonaisuuteen kuuluu vuosina 1967–69 valmistuneet yhdeksän yhdeksänkerroksista pistetaloa sekä nelikerroksinen lamellitalo, yhteensä 332 huoneistoa.

– Jokainen taloyhtiö on aina yksilö, on tutkittava paitsi taloyhtiön tarpeet myös tekniset reunaehdot. Esimerkiksi ollaanko porauskieltoalueella tai pohjavesialueella, jolloin ei voida porata lämpökaivoja, painottaa Jaaninalueen Huolto Oy:n toimitusjohtaja ja isännöitsijä Mika Varpula Realia Isännöinti Oy:stä.

– Kiinteistön energianlaskun pienentämiseen on useita vaihtoehtoja. Ekologisesti paras vaihtoehto on yhdistää maalämpö ja lämmön talteenotto. Näin tehtiin myös kahdessa Jaanin kohteessa. Mutta lämmitysjärjestelmää valittaessa ei ole vain yhtä oikeaa ratkaisua, arvioi Kaukora Oy:n projektimyyntipäällikkö Mikko Rauhala.

– Myös investoinnin takaisinmaksuaika ohjaa päätöksiä. Jos hankitaan laitteita, jotka eivät tuo merkittäviä hyötyjä, otetaan samalla ylimääräisiä huoltokohteita. Siksi kannattaa hyödyntää energia-asioihin perehtyneitä asiantuntijoita, Varpula lisää.

– Jaaninsalpa ja Jaaninhanka käsittävät molemmat kolme pistetaloa, joissa saatiin pienillä vesikatolla tehdyillä ilmanvaihdon kanavointitöillä asennettua lämmöntalteenottopuhallin. Näin hankintakustannukset eivät nousseet suuriksi ja poistoilman lämmöntalteenotto oli kustannustehokasta yhdistää maalämpöjärjestelmään, kertoo Tipitek Oy:n kiinteistökohteiden projektipäällikkö Niko Lappalainen.

– Kolmannessa yhtiössä eli Jaaninkannassa on yksi pistetalo, matala lamellitalo sekä liikehuoneisto, joten olisimme joutuneet asentamaan useita lämmöntalteenottopuhaltimia sekä lämmönkeruulinjoja, jolloin hankintakustannukset olisivat nousseet suuriksi. Oli kustannustehokkaampaa porata riittävä määrä energiakaivoja tarvittavan lämmönkeruutehon saavuttamiseksi, Lappalainen jatkaa.

Runkoaikataulu maalämpöurakan läpiviemiseksi luotiin jo urakkaneuvotteluvaiheessa. Työsuoritteiden ja urakkarajojen linjaukset olivat alusta asti kaikille selvät.

– Etua on myös siitä, että Tipitek ja Kaukora ovat paikallisia toimijoita, huolto ja varaosien saanti on turvattua. Kaukoran maalämpöpumpuissa on useita kompressoreita, joten jos yksi on huollettavana, voidaan ajaa muilla eikä tarvita kalliimpaa sähkölämpöä. Myös Tipitekin urakkasopimukseen sisältyvä, YSE:stä poikkeava, viiden vuoden takuuaika painoi vaakakupissa, sanoo Varpula.

Alun perin tarkoitus oli viedä sama suunnitelma läpi kaikissa neljässä taloyhtiössä, mutta jo alkumetreillä huomattiin, että tarpeet ja toiveet olivat erilaisia. Siksi päädyttiin tekemään jokaisessa yhtiössä omat päätökset ja urakkasopimukset. Yksi taloyhtiöistä jäi kaukolämpöön ja kahdessa yhtiössä hyödynnetään poistoilman lämmöntalteenottoa maalämmön rinnalla, jolloin lämpökaivoja ei tarvinnut porata niin montaa.

– Yhtiöille tuli säästöä, kun oli vain yksi konsulttifirma ja urakoitsija. Säästimme myös aikataulussa. Normaalisti vastaavan kokoinen urakka kestäisi neljä vuotta, nyt 332 asunnon linjasaneeraus tehtiin 16 kuukaudessa, kertoo Varpula.

Kiinteistön energianlaskun pienentämiseen on useita vaihtoehtoja. Ekologisesti paras vaihtoehto on yhdistää maalämpö ja lämmön talteenotto.

– Pakko todeta, että hanke on mennyt äärimmäisen hyvin, kaikki on tehty sovitusti ajallaan ja asukkaat ovat olleet tyytyväisiä. Lämpöpumpputekniikka on luotettavaa, joten siihen kannattaisi panostaa taloyhtiöissä enemmänkin. Alussa osakkailla oli pelkoa, kun kaikki revittiin auki ja piha muistutti sotatannerta, mutta kun energiahankkeiden investoinnit on kuoletettu, pääsemme sorvaamaan hoitovastikkeita alaspäin. Säästämme ympäristön lisäksi puhdasta rahaa. Lisäksi saimme ARA:n energia-avustuksen, joka lyhensi investoinnin takaisinmaksuajan 10–11 vuodesta 7–8 vuoteen, Varpula sanoo.

Kaukora toimittaa vuosittain yli 50 000 lämmityslaitetta. Yhtiön vahvuuksia ovat oma tuotekehitys sekä pohjoisten olosuhteiden ja rankkojenkin säävaihteluiden tuntemus. Laitteita kehitetään käyttäjiltä ja jälleenmyyjiltä saatavan palautteen perusteella.

– Lämmitystä tulisi ajatella järjestelmäratkaisuna. Ja energiaremontin kartoitus-, suunnittelu- ja tarjousvaiheessa kannattaa käyttää apuna LVI-suunnittelijaa tai energiakonsulttia. Aina voi ottaa yhteyttä myös meihin, niin autamme projektin käynnistämisessä. Kaikki myyjämme ovat lämmityksen asiantuntijoita, joilla on kyky valita kuhunkin kiinteistöön optimaalinen vaihtoehto, Rauhala lupaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)