Sundellin puutarhan Arno Sundell palvelee asiakkaita Kauppatorilla leppoisaan tyyliin syksyn värikkäiden kukkien ja havuseppeleiden keskellä. Iloinen ilme ei kuulemma johdu valmistuneesta toriremontista, vaikka kyllä sekin tietysti vähän vaikuttaa.

– Iloinen myyjä on paras myynnin tae. Mitkään kahnaukset eivät saa näkyä asiakkaille, filosofoi Sundell.

Oikein hyvä ohje se onkin joka asiakaspalvelijalle.

Myyntikojuja siirreltiin milloin millekin kulmalle, kävelykadulle saakka, eivätkä ne vieläkään ole lopullisilla paikoillaan, mutta tätä vaihetta ei ainakaan Sundell pistänyt pahakseen.

– Kyllähän kaupunkilaiset ostivat kukkia koko remontin ajan, missä vaan oltiin. Myynti ei romahtanut, hän vakuuttaa.

Sundellin mukaan paras paikka oli ortodoksisen kirkon edusta.

– Siinä oli oikein hyvä myynti, joten ei remontti harmittanut, Sundell myhäilee.

Tästä eteenpäin alkaa vähitellen hahmottua miten asiakasvirrat asettuvat uudella torilla ja mitä bussiliikenteen siirtyminen tänne takaisin vaikuttaa. Vaaterekkejä ei torilla näy. Sundell arvelee vaatekauppiaiden palaavan taas kesällä. Mutta vakiomyyjien, eli pulla-, kala- hedelmä- ja kukkakauppiaiden, kesken ollaan kuulemma enimmäkseen positiivisella mielellä. Aina jokin juttu tietysti harmittaa. Vapaus on kuitenkin koittanut niin myyjille kuin asiakkaille: ei enää aitoja siellä täällä ja muuta sekavaa.

– Ettei menisi pelkäksi kehumiseksi, on pakko kertoa myös asioista, joita yleisö ei näe. Kauppiaiden sosiaalitilat ovat alimitoitettuja ja unisex-vessat ja suihkutilat herättävät hämmennystä. Ihan on Suunnittelun Kukkanen tuo sosiaalitilojen puoli, Sundell synkistyy.

Hän maalailee kuvaa säikähtäneestä nuoresta kesätyöläistytöstä sosiaalitiloissa raavaiden miesten keskellä. Sosiaalitilojen käyttötarkoitusta ja käyttäjäkuntaa ei ole Sundellin mukaan selvästikään kunnolla mietitty ja ymmärretty.

Kolmannen polven torikauppias Vesa Kumlin sanoo hedelmätiskinsä takaa, että tavarahissien rakentamatta jättäminen on iso ongelma. Mutta olisivatko ne olleet tarpeenkaan? Kumlin ottaisi mielellään takaisin vanhat vinoparkit.

– Kuljeta siinä nyt sitten havuja tai mansikoita kaukaa varastoista, kun ideaalitilanne olisi se, että varastona toimivat autot olisivat entiseen tapaan lähellä. Sitä paitsi varastotilat torin alla ovat varmaankin maksullisia, hän epäilee.

– Kun katsoo työn jälkeä, niin on helppo nähdä, ettei loppumetrien kiire ole koskaan hyväksi. Vaikka tilaajan on tietysti pidettävä kiinni aikataulusta. Hyvää on kuitenkin enemmän kuin huonoa, toriparkista alkaen. Paviljongit ovat kauniita, myös torin pinta on kaunis ja kivetys helppokulkuinen eli torin visuaalinen ilme on onnistunut. Kokonaisarvosanaksi antaisin kahdeksan puoli, eli aika hyvin tämä kuitenkin meni, Sundell summaa.

Ja ihan näyttää siltä, että kalakojun katolla päivystävä Roope-lokki nyökkää arviolle hyväksyvästi.

Merja Marjamäki