Hilkka Helinä (1916–73) oli yksi kotimaisen elokuvan kultakauden suosituimmista näyttelijöistä. Helinä ehti valloittaa myös teatterilavat sekä nousta tunnetuksi TV-tähdeksi. Hänen lähtökohtansa eivät kuitenkaan olleet kaikkein helpoimmat, vaikka hänen vanhempansa olivat myös teatterimaailmasta.

Puvustonhoitaja Mimmi Grönroos ja näyttelijä Aaro Itkonen ajautuivat töiden perässä eri kaupunkeihin: Grönroos Turkuun ja Itkonen Viipuriin. Kun heidän vauvansa ilmoitteli tulostaan maailmalle, lähti Grönroos Viipuriin synnyttämään. Hän ei ollut naimisissa, eikä halunnut siksi synnyttää Turussa.

Hilkka-vauva vietti elämänsä ensimmäiset vuodet viipurilaisessa sijaisperheessä, kunnes Mimmi-äiti kävi hakemassa tyttärensä kotiin Turkuun.

Hilkka pääsi teatterilavalle ensimmäisen kerran jo 4-vuotiaana Kuningas Erik XIV -näytelmässä. Hänestä kehittyi Kosti Vehasen opissa myös loistava pianonsoittaja, mutta kun Vehanen jätti Suomen, suuntautui kiinnostus entistä enemmän teatterin suuntaan.

Helinä kävi Turun tyttölyseota ja pääsi harjoittelijaksi Turun Teatteriin. Hän hakeutui opiskelemaan Suomen Näyttämöopistoon ja valmistui näyttelijäksi vuonna 1938. Ensimmäisen kiinnityksensä hän sai Kotkaan ja sieltä matka jatkui Talvisodan kynnyksellä Viipurin. Helinä tapasi Kotkassa tulevan miehensä, näyttelijä Kaarlo Halttusen. Helinä siirtyi vuonna 1941 Suomi-Filmin palvelukseen tekemään elokuvia. Koko 1950-luku meni Radioteatterissa. 1960-luvun alussa ura johti Intimiteatteriin sekä televisiotuotantoihin.

Helinä aloitti filmiuransa jo opiskeluvuosinaan Kalle Kaarnan ohjaamassa draamassa Elinan surma. Herkän Elina Fincken rooli teki vaikutuksen ja rooleja alkoi sadella. Suomi-Filmin leivissä hän näytteli 1940-luvulla kahdessa eri jännityselokuvassa salaperäistä salonkikaunotarta. Helinän lahjoilla pystyi luovimaan aatelisnaisten rooleista tavallisen kiltin maalaistytön maailmaan. Kaksi tunnetuinta rooliaan teki kuitenkin vasta Suomi-filmi-kauden jälkeen. Helinän haastavin ja mieluisin työ valkokankaalla oli kovaosaisen kainuulaisemännän, Kaisa-Reeta Kenkkusen, rooli Ilmari Kiannon klassikkokirjaan perustuvassa Ryysyrannan Joosepissa. Vuodesta 1969 hän esitti Suomen suosituimmassa TV-sarjassa, Naapurilähiössä, lämminhenkistä Aino Sarpamaata. Se jäi hänen viimeiseksi roolikseen. Helinän lapsista Marjukka Halttunen on myös näyttelijä ja Elina Halttunen kirjailija, käsikirjoittaja sekä näyttelijä.

Heikki Möttönen