Isännöintiliiton tuoreen Putkiremonttibarometrin mukaan jopa puolet vastaajista näkee putkiremonttien kallistuvan yli kymmenen prosenttia tulevan vuoden aikana. Barometrin mukaan putkiremonttien teko vasta vesivahinkojen jo ilmettyä on yleistynyt. Isännöitsijät ennustavat, että putkiremonttien kustannukset nousevat tulevan vuoden aikana merkittävästi.

– Taloyhtiöitä haastetaan nyt monelta suunnalta. Koronan myötä remontteihin tuli viivästyksiä muun muassa sairaspoissaolojen, karanteenien ja työvoiman saatavuuden vuoksi. Nyt erityisesti materiaalikustannusten nousu lisää kustannuspaineita putkiremontteihin. Yli kymmenen prosentin nousu on jo valmiiksi kalliiseen putkiremonttiin todella merkittävä, arvioi Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa.

Yleisin syy putkiremonttiin ryhtymiseen on barometrin mukaan putkistossa havaitut vuodot. Putkistovuotojen merkitys laajempien remonttien käynnistäjänä on kasvanut viime vuosina.

– ”Viime hetkellä” tehtävät putkiremontit ovat Putkiremonttibarometrin mukaan lisääntyneet viime vuosina. Tässä olisi monessa taloyhtiössä parantamisen varaa. On luonnollisesti hyvä asia, että vuodot löydetään ja ryhdytään kattaviin, rakenteellisia ongelmia korjaaviin toimenpiteisiin niiden pohjalta. Ideaalitilanteessa putkiremontti kuitenkin tehdään suunnitelmallisesti eikä vasta siinä tilanteessa, kun putket jo vuotavat, Viljamaa näkee.

Viljamaa kannustaakin taloyhtiöiden hallituksia ja isännöitsijöitä huolehtimaan taloyhtiöstä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.

– Pitkän tähtäimen suunnitelmassa tai kunnossapitotarveselvityksessä on erittäin tärkeää huomioida myös putkistosaneeraustarpeet. Taloyhtiön pitää olla kartalla oman kiinteistönsä tilanteesta. Toivoisin, että taloyhtiöstrategiat yleistyisivät. Se edistäisi hyvää kiinteistönpitoa ja taloyhtiöiden hyvää hallintoa, alleviivaa Viljamaa.

Putkiremonttibarometristä käy ilmi, että isännöitsijöiden mukaan energiansäästö ohjaa päätöksentekoa tulevaisuudessa entistä enemmän.

– Viime vuosina energiatehokkuuden merkitys taloyhtiössä on noussut. Erityisesti lämmityskustannusten nousu on kurittanut kotitalouksien kukkaroa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä uusi sääntely ja viimeisimpänä Venäjän energiariippuvuudesta irtaantuminen tarkoittaa lisää kustannuksia asumiseen, Viljamaa huomauttaa.

Isännöintiliitto peräänkuuluttaa aiempaa vahvempaa ja selkeämpää signaalia valtiolta energiatehokkuuden parantamiseen.

– Taloyhtiöiden korjaushankkeiden yhteydessä olisi jatkossa syytä aina miettiä myös energiatehokkuuden parantamista. Rahoitushaasteet ja vakuuksien riittämättömyys tarkoittaa liian usein sitä, että energiatehokkuudesta karsitaan ja jopa koko välttämätön korjaushanke jää tekemättä tai lykkääntyy. ARAn tukien lisääminen kehysriihessä oli hyvä suunta, mutta toimintaan on saatava pitkäjänteisyyttä. Tarvitaan uusia toimenpiteitä, jotta kiinteistöt eivät lahoa pystyyn. Asumiseen ja energiatehokkuuteen satsaaminen on pitkällä tähtäimellä järkevä investointi, Viljamaa kannustaa.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri tehtiin 13. kerran. Tutkimukseen vastasi sata isännöitsijää eri puolilta Suomea. Vastaajamäärä kattaa noin 2200 taloyhtiötä ympäri Suomen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)