Museovirasto jakoi valtionavustuksia yhteisöjen kulttuuriperintötyöhön ja kulttuuriympäristöön liittyviin hankkeisiin. Kaikkiaan avustuksia myönnettiin 75 080 euroa 13 eri kansalaisjärjestölle ja yhteisölle aina Teijosta ja Nuuksiosta Rääkkylään ja Ouluun. Avustuksia suunnattiin muun muassa pellavaperinteen elvyttämishankkeeseen, luovutetun Karjalan esineistä kertovan verkkonäyttelyn tekemiseen, 1800- ja 1900-luvun vaihteen Turun virtuaalimuseosivuston luomiseen ja dokumentaaris-taiteelliseen tutkimustyöhön Teijon meijeristä.

Kulttuuriperintötyön avustusten tavoitteena on edistää sosiaalisesti, ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää kulttuuriperintötyötä. Avustettavat hankkeet voivat sisältää kulttuuriperintöön liittyvän tiedon tallennusta, dokumentointia ja tiedon välittämistä sekä toimenpiteitä, joilla lisätään yhteisöjen osallistumismahdollisuuksia ja kulttuuriperinnön elinvoimaisuutta. Avustusta voidaan myöntää kansalaisjärjestöille ja muille oikeustoimikelpoisille yhteisöille.

– Avustuksia jakaessamme pyrimme alueelliseen tasapuolisuuteen, teemojen moninaisuuteen ja avustamaan sekä pieniä että isoja toimijoita. Pienille yhdistyksille ja toimijoille vähäinenkin avustus voi olla tärkeä ja generoida positiivisia seurannaisvaikutuksia omassa yhteisössä. Tämä on juuri avustuksen olennaisimpia lähtökohtia, erikoisasiantuntija Risto Hakomäki Museovirastosta sanoo.

Vuosittaista avustusta jaettiin nyt kahdettatoista kertaa. Avustushakemuksia tuli yhteensä 30, ja haettujen avustusten yhteissumma oli 409 496 euroa. Keskimääräinen avustussumma oli 5 769 euroa. Museovirasto myönsi avustuksia erityisesti hankkeille, joissa tavoiteltiin erilaisten yhteisöjen osallistumista hankkeen toteuttamiseen, tavoiteltiin hankkeen tulosten monipuolista tiedottamista sekä rakennettiin uudenlaisia yhteistyömuotoja.

Karjalan Liitto sai 15 000 euron avustuksen Luovutetun Karjalan esineet kertovat -verkkonäyttelyn tekemiseen. Hanke on jatkoa viime vuoden arkistomateriaalien kartoitukselle, jota Museovirasto myös avusti.

– Karjalaista aineellista kulttuuriperintöä esittelevä virtuaalinen näyttely sopii tähän päivään, eikä karjalaisuudesta ole olemassa verkkonäyttelyä. Tavoitamme tällä tavoin myös nuoret ja eri puolilla maailmaa asuvat aiheesta kiinnostuneet, vt. toiminnanjohtaja Mervi Piipponen Karjalan Liitosta sanoo.

Kulttuuria ja taidetta sekä niiden roolia 1800-luvun lopun turkulaisten elämässä tarkastellaan 8 000 euron avustuksen saaneessa akateemista tutkimusta ja nykyteknologiaa yhdistelevässä Turku ennen/Åbo förr -virtuaalimuseohankkeessa.

– Kaksikielisessä Turussa kieli ja yhteiskuntaluokat ovat luoneet eroavaisuuksia. Virtuaalimuseossa tuomme esille kulttuurin ja taiteen kukoistusta ja turkulaisten arjen harrastuneisuutta usein synkäksi miellettynä ajanjaksona 1900-luvun vaihteessa. Turun yliopiston tutkijatohtori Topi Artukan johdolla pohdimme, pystyikö kulttuuri tuomaan ihmisiä yhteen tuona aikana, ylittyivätkö raja-aidat, kertoo Katriina Ilmaranta Pixelmintistä.

Teijon Kulttuurimeijeri ry kehittää kulttuuritoimintaa 1800-luvun lopulla rakennetussa Teijon kartanon entisessä kivimeijerissä. Yhdistyksen tavoitteena on elävän ja yhteisöllisen kulttuurihistoriallisen tilan luominen meijerille sekä paikallisväestön ja kulttuurialan toimijoiden sekä yhdistysten jäsententarpeita varten. Saamallaan 5 000 euron avustuksella Kulttuurimeijeri ry toteuttaa dokumentaaris-taiteellista tutkimustyötä ja näyttelyn meijerin tiloihin.

Elävän kulttuurin Koroinen ry sai 3 300 euroa seminaariin, opastuskierroksiin ja pienoisnäyttelyihin Turun Koroistenniemen ja Koroisten tilan historiasta -hankkeeseen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)