Tehtyjen kiinteistökauppojen määrä on lisääntynyt koronapandemiasta huolimatta.

− Vuonna 2021 tehtiin 75 500 kiinteistökauppaa. Se on 7,1 prosenttia enemmän kuin edellisenä ennätysvuonna 2020. Myös kauppoihin käytetty rahamäärä kasvoi 21 prosenttia 10,8 miljardiin euroon edellisen vuoden 8,9 miljardista eurosta. Tulos on koronavuosien yllättävää jatkumoa, kertoo kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vastaava rekisteripäällikkö Taisto Toppinen Maanmittauslaitokselta.

Tiedot ilmenevät Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastosta, joka on kaikille avoin verkkopalvelu. Tiedot päivitetään verkkopalveluun kuukausittain Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä.

Omakotitalojen väljyys kiinnosti korona-aikana. Kauppamäärä kasvoi 8,3 prosenttia 17 800 omakotitaloon vuonna 2021.

Suomen kalleimmat omakotitalot sijaitsevat Espoossa, jossa viime vuoden kiinteistökauppojen mediaanihinta oli 592 000 euroa. Mediaanihinta on noussut 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Helsingissä omakotitalo maksoi viime vuonna keskimäärin 510 000 euroa (+ 11 %), Vantaalla 390 000 euroa (+ 10 %), Tampereella 321 000 euroa (+ 13 %), Turussa 250 000 euroa (+ 2 %), Jyväskylässä 225 000 euroa (+ 17 %), Kuopiossa 200 000 euroa (- 4 %) ja Oulussa 198 000 euroa (- 2 %).

Maanmittauslaitoksen kauppatilasto kattaa vain kiinteistöt eikä asunto-osakkeita eikä vuokratontilla olevia omakotitaloja.

Vuonna 2020 korona kiihdytti rantamökkien kauppaa, mutta vuonna 2021 kauppa hiljeni. Rantamökkikauppojen määrä laski yhdeksällä prosentilla eli 4 800 kauppaan koko Suomen alueella. Rakentamattomien rantatonttien kauppa nousi 11 prosentilla 1 560 kauppaan.

Rantamökkien hintojen nousu jatkui. Mökkien keskihinta nousi kuusi prosenttia 95 000 euroon edellisen vuoden 90 000 eurosta koko Suomen alueella. Osassa maakuntia hinnat nousivat yli kymmenen prosenttia, mutta oli myös hinnaltaan laskevia maakuntia.

Viime vuoden aikana tehtiin yli kahden hehtaarin puhtaita peltokauppoja kaikkiaan 740. Se on vähän yli neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020. Eniten kauppoja tehtiin viime vuosien tapaan Etelä-Pohjanmaalla, yhteensä noin 130.

Koko maan peltokauppojen mediaanihinta oli 8 500 euroa hehtaarilta. Keskihinta nousi noin prosentin verran edelliseen vuoteen verrattuna.

Kalleinta pelto oli Pohjanmaalla, keskimäärin 11 600 euroa hehtaarilta. Miltei yhtä paljon maksoi peltohehtaari Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa, 11 500 euroa. Halvinta pelto oli Kainuussa, keskimäärin 2 700 euroa hehtaarilta.

Yli kahden hehtaarin pelkkää metsää sisältäviä tilakauppoja tehtiin viime vuonna yli yhdeksän prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna, kauppoja kertyi noin 5 200. Eniten metsäkauppoja solmittiin viime vuosien tapaan Pohjois-Pohjanmaalla, yhteensä 760.

− Suurin kauppamäärien kasvu nähtiin Pohjois-Karjalassa: yhteensä miltei sata kappaletta eli 25 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Seuraavaksi eniten kauppa vilkastui Lapissa ja Pohjois-Savossa, joissa kauppoja tehtiin noin 80 kappaletta enemmän kuin vuonna 2020, Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Esa Ärölä kertoo.

Kauppojen mediaanihinta oli noin 3 200 euroa hehtaarilta. Keskihinta nousi kymmenen prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Kalleinta metsä oli Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa, joissa mediaanihinta oli 5 600 euroa hehtaarilta, ja halvinta Lapissa, keskimäärin 1 120 euroa hehtaarilta.

Eniten keskihinta nousi euromääräisesti Päijät-Hämeessä 880 euroa hehtaarilta, nousua 19 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Prosentuaalisesti eniten kauppahinta nousi Pohjois-Karjalassa 26 prosenttia, 810 euroa hehtaarilta.

− Metsätilamarkkinoilla on nähty vastaavanlainen, jopa suurempi, kauppamäärien ja hintojen yhtäaikainen nousu vuonna 2010. Tosin sitä edelsi vuonna 2009 hintojen ja määrien lasku, Esa Ärölä kommentoi.

Hinnat ovat mediaanihintoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)